Avainsanat

, , , , ,

Pintxo vääntyy vähän vaikeasti tamperelaisen suuhun, mutta maistuu mukavasti. Tamperrada sanana herättää kysymyksiä ja nyt kerron molemmista.

Pintxo on kuten tapas, muutamalla pikkuhaukkaisulla nautittava suolapala, joka sopii vaikkapa jonkin juoman kylkeen. Useimmiten pintxoja nautitaan enemmän kuin yksi kerrallaan, mutta tällä viikolla 17.-21.8.2015 Tampereella on mahdollisuus käydä maistamassa vaikka vain yksi pintxo milloin missäkin ravintolassa…

Nimittäin siksi, kun nyt on Tamperrada-viikko. Viikon tarkoituksena on tuoda tamperelaisia ravintoloita tutummiksi ja helpommin lähestyttäviksi, kun sisään voi poiketa vain yhdelle pienelle pintxolle. Jokainen kilapilupintxo maksaa 2 euroa, melko kohtuullista. Viikon esikuva on Espanjan San Sebastianissa vuosittain järjestettävä La Tamborrada -tapahtuma.

Ravintoloissa voi olla tarjolla paljon muitakin pintxoja, mutta jokaisessa voi olla vain yksi kilpailuversio. Kun heti maanantaina aloittaa, niin hyvin ehtii… vai ehtiikö? Osallistujaravintoloita on nimittäin 20: 4 Vuodenaikaa, Armas Kuppila, Bistro Julienne, Bistro Le Pot, Gastropub Kaleva, Henriks, Huber, Inez, Izakaya Nomu, Kattila, Kievari Kahdet Kasvot, Maruseki, Masuuni, Piemonte, Salud, Santé, Stefan´s Steakhouse, Tiiliholvi, Trattoria Tammerinpuisto sekä Tuulensuu.

Viikon päätteeksi voi äänestää omaa suosikkiaan tässä linkissä. Pahuksen pitkä matka on vielä 20 annokseen, mutta näin on edetty tähän mennessä:

Armas Kuppilan Armas kepap porsaan lihalla ja rieskalla ehkä. Ihan maukas, mutta vähän vaikea syödä, vaikka mitäs siitä, syötyä tuli kuitenkin.

Armas Kuppilan Armas kepap porsaan lihalla ja rieskalla ehkä. Ihan maukas, mutta vähän vaikea syödä, vaikka mitäs siitä, syötyä tuli kuitenkin.

Tapas Bar Inezin (Pellavatehtaankatu 19) patonkisiivu valkosipulivoilla ja pienesti tulisella broilerilla. Yllättävää kyllä, chilinvihaajajälkeläiseni meni ja söi koko pintxon. Olisi se minullekin maittanut.

Tapas Bar Inezin (Pellavatehtaankatu 19) patonkisiivu valkosipulivoilla ja pienesti tulisella broilerilla. Yllättävää kyllä, chilinvihaajajälkeläiseni meni ja söi koko pintxon. Olisi se minullekin maittanut.

Shampanjabaari Santén (Hatanpään valtatie 2) mustikka-siika-tuorejuusto-luomus tervaleipäsellä oli vähän pieni, mutta oikein, oikein herkullinen. Mustikka meni mukavasti kalan ja juuston kanssa.

Shampanjabaari Santén (Hatanpään valtatie 2) mustikka-siika-tuorejuusto-luomus tervaleipäsellä oli vähän pieni, mutta oikein, oikein herkullinen. Mustikka meni mukavasti kalan ja juuston kanssa.

Stefan's Steakhousen (Kehräsaari) twisted egg royale -pintxo oli ehkä seurueen kaunein ja monimutkaisimman näköinen, mutta maussa oli jotain vähän kumista. Se oli kuitenkin todella kaunis ja siinä oli paljon kaikkea. Mutta ikä on tärkeintä? Näkö vai maku?

Stefan’s Steakhousen (Kehräsaari) twisted egg royale -pintxo oli ehkä seurueen kaunein ja monimutkaisimman näköinen, mutta maussa oli jotain vähän kumista. Se oli kuitenkin todella kaunis ja siinä oli paljon kaikkea. Mutta ikä on tärkeintä? Näkö vai maku?

Masuunissa (Hatanpään valtatie 1, Ilves) oli niin pimeää kaiken auringon paisteen jälkeen, että se jotenkin latisti tunnelmaa. Karitsa-tartar ja punajuuri maistuivat kyllä ihan hyviltä, mutta jotain makua jäin kaipaamaan. Palvelusta ynnää, se oli jotenkin hyvää ja herttaista.

Masuunissa (Hatanpään valtatie 1, Ilves) oli niin pimeää kaiken auringon paisteen jälkeen, että se jotenkin latisti tunnelmaa. Karitsa-tartar ja punajuuri maistuivat kyllä ihan hyviltä, mutta jotain makua jäin kaipaamaan. Palvelusta ynnää, se oli jotenkin hyvää ja herttaista.

Seuralaisen rontti meni tulemaan kipeäksi, joten kiireessä kävin nappaamassa Kattilasta (Hallituskatu 5) mukaan muutaman pintxon. Kattila oli minulle uusi tuttavuus ja tässä päästään Tamperradan ytimeen: En ollut aiemmin käynyt, mutta nyt olen jo valmiiksi aivan myyty. Jono oli ovelle asti ja tupa täynnä väkeä. Kattilaan on päästävä uudestaan!

Seuralaisen rontti meni tulemaan kipeäksi, joten kiireessä kävin nappaamassa Kattilasta (Hallituskatu 5) mukaan muutaman pintxon. Kattila oli minulle uusi tuttavuus ja tässä päästään Tamperradan ytimeen: En ollut aiemmin käynyt, mutta nyt olen jo valmiiksi aivan myyty. Jono oli ovelle asti ja tupa täynnä väkeä. Kattilaan on päästävä uudestaan!

Kattilan kilapilupintxot etualalla kylmäsavulohimousseineen, takana nähtävästi nyhdettyä possua (jos oikein kuulin) wasabitahnalla höystettynä. Erittäin herkullisia molemmat. Ja kukkiakin vielä!

Kattilan kilapilupintxot etualalla kylmäsavulohimousseineen, takana nähtävästi nyhdettyä possua (jos oikein kuulin) wasabitahnalla höystettynä. Erittäin herkullisia molemmat. Ja kukkiakin vielä!

Yritin aloittaa ensimmäisen Tamperreda-elämykseni maanantaina Izakaya Nomusta (Kyttälänkatu 11) ja pettymys oli suuri, kun ravintola oli mitään selittelemättä kiinni. Olen yrittänyt Nomuun joskus aiemminkin, mutta se ei ole ollut auki silloinkaan. Ehkä se päivä vielä koittaa…

Kuulemani perusteella Tamperrada-kierroksen parasta antia on se, kun porukalla mennään paikasta toiseen iltasella ja nautiskellaan samalla lasillinen ja toinenkin. Ehkä ensi vuonna niin, nyt olen jakanut ravintolavisiitit useammalle päivälle, enkä siltikään ennätä mitenkään kaikkiin. Hieno tapahtuma, suosittelen pistäytymään missä vaan.