Kulttulinarismia

~ Kulttuuria ja kulinarismia.

Kulttulinarismia

Tag Archives: Menorca

Menorca ratsastaen

03 tiistai Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

Matkailu, Menorca, Perinteinen

Menorcan saarta ei pääse kiertämään autolla. Saaren läpi länsi-itä -suunnassa menee yksi isompi tie ja siltä poikkeaa pienempiä teitä, joilta taas pienempiä ja niin edelleen. Päästäkseen yhdeltä yli sadasta rannasta viereiselle, voi autolla joutua ajamaan kymmeniä kilometrejä. Mikäli rantaan edes pääsee autolla.

Mutta niinhän se on, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Saarta ympäröi muinainen 186 km pitkä Cami de Cavalls, hevospolku. Hyvin merkittyjä reittejä voi tietysti kävellä tai pyöräilläkin, mutta onhan se hevosella hienompaa.

CamiCavalls OpenStreetMap.jpg
”CamiCavalls OpenStreetMap” by © OpenStreetMap contributors, CC BY-SA – OpenStreetMap. Licensed under CC BY-SA 2.5 via Commons.

Kaikki reitit on merkitty paaluilla, joista voi tarkistaa, että on pysynyt reitillä.

Reitit on merkitty numeroiduilla paaluilla, joista voi tarkistaa, että on pysynyt reitillä.

Heppateilläkään ei sovi kaikkialla kulkea hepalla.

Heppateilläkään ei sovi kaikkialla kulkea hepalla.

Pieniä poukamia on pitkin poikin reittien varrella. Näille ei pääse autolla.

Pieniä poukamia on pitkin poikin reittien varrella. Näille ei pääse autolla.

Hevosretkiä järjestetään parin tunnin pyrähdyksistä aina koko saaren kiertäviin, pitkiin vaelluksiin. Finnmatkojen kautta järjestetään retkiä Son Angelin hevostilalle ja sieltä tehdään vasta-alkajillekin sopivia, helppoja, muutaman tunnin ratsastusvaelluksia. Tietysti vaelluksen voi varata myös suoraan tilalta.

Aika kauan joudutaan seisoskelemaan, ennen kuin hevoset jaetaan. Sitten matkaan.

Näin sitä mennään. Mukana on aloittelijoita ja ensikertalaisia. Hevoset ovat kesyjä ja tottuneet kulkemaan peräkkäin. Alussa ne vähän hakevat paikkaansa, koska niillä on tarkka hierarkia.

Näin sitä mennään. Mukana on aloittelijoita ja ensikertalaisia. Hevoset ovat kesyjä ja tottuneet kulkemaan peräkkäin. Alussa ne vähän hakevat paikkaansa, koska niillä on tarkka hierarkia.

Upeat rannikkomaisemat siintävät edessä.

Upeat rannikkomaisemat siintävät edessä.

Edempänä polku kapenee pieneksi. Vasemmalla on jyrkkä pudotus. Juuri ennen tiukkaa, porrasmaista nousua, hevoseni säikähtää jotain jaloissaan ja on kaatua. Olen porukan viimeisenä eikä apua näy. Onneksi olen ratsastanut nuorena, enkä säikähdä liiaksi. Onpahan jotain jännää, mitä muistella.

Edempänä polku kapenee pieneksi. Vasemmalla on jyrkkä pudotus. Juuri ennen tiukkaa, porrasmaista nousua, hevoseni säikähtää jotain jaloissaan ja on kaatua. Olen porukan viimeisenä eikä apua näy. Onneksi olen ratsastanut nuorena, enkä säikähdä liiaksi. Onpahan jotain jännää, mitä muistella.

Parin tunnin vaelluksen jälkeen on aika pysähtyä syrjäiseen rantaan nauttimaan pikkusuolaista ja juotavaa. Son Angelin porukka tuo paikalle katoksen ja tuolit.

Parin tunnin vaelluksen jälkeen on aika pysähtyä syrjäiseen rantaan nauttimaan pikkusuolaista ja juotavaa. Son Angelin porukka tuo paikalle katoksen ja tuolit.

Rannalla pitäisi päästä pulahtamaan, mutta koska viikon on tuullut pohjoisesta, rantavesi on täynnä meduusoja.

Rannalla pitäisi päästä pulahtamaan, mutta koska viikon on tuullut pohjoisesta, rantavesi on täynnä meduusoja.

Rannat, vaikka olisivat vaikeasti tavoitettavissakin, on usein varustettu infotauluilla.

Rannat, vaikka olisivat vaikeasti tavoitettavissakin, on usein varustettu infotauluilla.

Palatessa maisema muuttuu metsäiseksi. En ollut aiemmin huomannut koko Menorcalla metsää.

Palatessa maisema muuttuu metsäiseksi. En ollut aiemmin huomannut koko Menorcalla metsää.

Hieno ja raskas kokemus tottavie. Paljon ratsastaneelle tämä pieni pyrähdys ei ehkä tunnu kummoiseltakaan, mutta itse viimeksi 20 vuotta sitten ratsastaneena ja seuralainen kokonaan aiemmin ratsastamattomana retki oli juuri sopivan mittainen.

Pientä jännitystä toi retken jälkeen reiteen uppoutunut punkki, mutta lääkärikäynti auttoi kun sain kuulla, että etelän punkit ovat vaarattomia. Tulipa koettua sekin. Ja ilman borrelioosiriskiä, mikä parasta!

The Tapas Gastrobar, Es Mercadal, Menorca

02 maanantai Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Gourmet, Juusto, Kana/broiler, Kulinarismi, Liha, Menorca, Pizza, Ravintola

Ravintolatarjonta Menorcalla ei kahden viikon kokemuksella ollut erityisen laadukas. Oli vaikea löytää ravintolaa, jossa voisi kokea kulinaristisia elämyksiä. Turistirysissä tarjotaan tietysti arvokasta rysäruokaa, mutta saisihan se silti hyvää olla. Espanjan, johon Menorca kuuluu, erottaa Kreikasta se, että Kreikassa vaikka menisi kuinka kuppaiseen pieneen ravintolapahaseen, saa sieltä aina hyvää ruokaa.

Es Mercadal on ihastuttava pieni kylä saaren päätien (Me-1) ja Fornellsiin menevän tien (Me-15) risteyksessä. Siellä järjestetään kerran viikossa (ainakin kesällä 2015) käsityöläismarkkinat ja voi, ne ovat paljon aidommat ja ihanammat, kuin vaikka Ciutadellan vastaavat. Hyvä meininki eikä turisteja nimeksikään.

Es Mercadalin iltamarkkinat kuhisevat elämää ja kohtuuhintaista hankittavaa.

Es Mercadalin iltamarkkinat kuhisevat elämää ja kohtuuhintaista hankittavaa.

Pääkadun varrella on kadulle levittäytyvä The Tapas Gastro Bar, jonka tearssi on markkinailtana aivan täynnä. Saamme kuitenkin pöydän viidelle. Tilaamisessa ja ruoan tulemisessa kestää vähän, mutta mikäs siinä markkinameininkejä katsellessa.

Sisätilojakin on, mutta kesällä kaikki istuvat pihalla.

Sisätilojakin on, mutta kesällä kaikki istuvat pihalla.

The Tapas Gastro Bar levittäytyy autotielle asti.

The Tapas Gastro Bar levittäytyy autotielle asti.

Valitsemme kahdelle aikuiselle liha- ja juustolautaset ja yhdelle aikuiselle pizzan. Lapsi saa paneroituja kanafileitä. Tilaamme vielä lisäksi patatas bravas ja isoja katkarapuja. Liha- ja juustolautaset ovat järisyttävän kokoiset ja ruokaa on suorastaan liikaa. Ja se kaikki on niin, niin hyvää. Parasta Menorcalla.

Aika hauska yksityiskohta menussa: "from alla types of chemicals". Jäi se salaatti tilaamatta.

Aika hauska yksityiskohta orgaasinessa salaatissa: ”from alla types of chemicals”.

Lihalautanen.

Lihalautanen.

Juustolautanen.

Juustolautanen. Mikään lautanen, vaan suuri levy.

Mehevä pizza.

Mehevä pizza.

Kanakori.

Kanakori.

Patatas bravas aidoimmillaan.

Patatas bravas aidoimmillaan.

Ihanat katkaravut.

Ihanat katkaravut.

Kuitti kaikesta siitä määrästä. Ei paha. Ei paha ollenkaan.

Kuitti kaikesta siitä määrästä. Ei paha. Ei paha ollenkaan.

Trip Advisorin arvostelut tästä linkistä.

Ravintola: The Tapas Gastro Bar
Missä: Carrer Major 8, Es Mercadal, Menorca
Vinkki: Jos tilaat juust- ja lihalautasen kahdelle, älä tilaa muuta! Ne ovat valtavia.
Palvelu: Ihan hyvää.
Tykkäsinkö: Menorcan ravintoloista eniten.
Oliko kallis: Ei missään määrin. Suorastaan halpa.
Menisinkö uudestaan: Jos menen uudestaan Menorcalle, The Tapas Gastro Bar on must-kohde.
Montako tähteä (1-5) kokonaisuudelle: 5
Seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: Hän ei muista enää. Hän otti tapasbaarissa pizzan, eikä siis päässyt aivan ytimeen. ”Varmaan ihan kiva”, oli kommentti.

Johan on markkinat, Ciutadella, Menorca

28 tiistai Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Kala, Kulinarismi, Matkailu, Menorca, Nähtävyys, Perinteinen

Lauantaisin järjestetään Ciutadellassa markkinat Placa des Born -aukiolla. Pettymään tulee hän, ken kuvittelee näkevänsä jotain aitoa ja ihanaa. Kyseessä on aivan tavalliset turistimarkkinat, joissa myydään samaa kamaa – vöitä, laukkuja ja rättejä – kuin kaikkialla muuallakin.

Placa des Bornes -aukion reunalla sijaitsee kaikeksi onneksi turisti-info, josta kysymällä sain kuulla, missä ovat oikeat markkinat.

Turisti-infon seinällä esitellään muutamia rantoja hyvin havainnollisesti.

Turisti-infon seinällä esitellään muutamia rantoja hyvin havainnollisesti.

Infon täti piirsi karttaan ympyrän piskuisen Placa la Libertatin ympärille ja madalsi ääntään sanoen:”Go there, it’s OUR market. It’s a place where we go.”

SINNE!

Matkalla torille olimme eksyä pienille kujille, joita Ciutadellan vanha keskusta on täynnä. Yhtä tietä kun lähtee seuraamaan, ei ole mitään takeita siitä mihin päätyy. Onneksi keskusta on kuitenkin hyvin pieni, eikä todellista eksymisen vaaraa ole.

Vanhan kaupungin pääkadulla.

Vanhan kaupungin pääkadulla.

Sivukujalla.

Sivukujalla.

Ja voi sitä kuhinaa. Koko pieni aukio on täynnä ihmisiä. Keskellä aukiota on kalahalli, jossa on toinen toistaan kummallisempia kaloja. Hain pää. Hirvittävän ruma antennikala, josta en ymmärrä, miksi minulla ei ole kuvaa. Paikalliset ostamassa kalaa ja kalanperkeitä. Muutama turisti, minä itse mukaan luettuna, pällistelemässä kaikkia ihmeitä.

Tunnelmaa ja hälinää.

Tunnelmaa ja hälinää.

Siinäpä valikoima rapuja.

Siinäpä valikoima rapuja.

Mitään ei heitetä hukkaan. Perkeetkin myydään.

Mitään ei heitetä hukkaan. Perkeetkin myydään.

Kalahallin ympärillä on kala- ja tapasravintoloita ja kaikki terassit täynnä. Aukion reunalla on myös eräänlainen avonainen kauppahalli, jossa myydään lihaa ja juustoja. Juustoja ja vihanneksia myydään myös pöydillä aukion reunoilla.

Mahtava paikka, hieno fiilis, ihana katsella ihmisisä. Yksi hienoimmista paikoista koko reissulla. Paikallista. Aitoa.

Lasipohjaveneretki Amigo’s Glassbottom Boatilla, Menorca

22 keskiviikko Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Lapsen kanssa, Matkailu, Menorca, Nähtävyys

Cala’n Boschin satamasta, pikkusillan kupeesta lähtee lasipohjavene Amigo’s Glassbottom Boat kiertelemään Menorcan etelärantoja pari kertaa päivässä.

Maisema pikkusillalta lähtösuuntaan avomerelle. Tuosta aukosta mentyä horisontissa oikealla häämöttää Menorcan isosisko Mallorca.

Maisema pikkusillalta lähtösuuntaan avomerelle. Tuosta aukosta mentyä horisontissa oikealla häämöttää Menorcan isosisko Mallorca.

Koska reissumme aikana oli ollut hyvin tuulista, oli ensimmäisenä vähätuulisena päivänä laiva täynnä. Laivan lastaamisen piti alkaa puoli tuntia ennen lähtöä, joten suositeltiin, että paikalle tullaan melkein tuntia ennen. Laiva oli edelliseltä reissulta hiukan myöhässä ja jonotuspaikka oli suorassa auringonpaisteessa. Kyllä, pääsimme valitsemaan paikkamme, mutta jonotus oli melkoisen tuskallista.

Amigo saapuu rantaan purkamaan edelliset matkustajat kyydistä. Sitten matkaan hoi!

Amigo saapuu rantaan purkamaan edelliset matkustajat kyydistä. Sitten matkaan hoi!

Retki maksoi 22 € / aikuinen ja 11 € / lapsi. Laivassa oli pieni kahvilatiski ja vessat. Kesto oli lähemmäs neljä tuntia sisältäen pysähdyksen rannalla, jonne pääsi vain veneellä sekä uinti luolaan. Retkeen sanottiin kuuluvan 15 upeaa rantaa, joille laiva kaahasi kuulutusten kaikuessa kannella. Rannoista ehkä kerrottiin lyhyesti, mutta sen paremmin niille ei pysähdytty. Josko kurkkaat reittikarttaa (tästä linkistä), huomaat, että kohteita reitillä on lähtösatama mukaan lukien 11 kappaletta… Ongelma tuli ratkaistua sillä, että muutaman rannan tuntumassa käytiin kahteen kertaan. Miksi oi miksi, tiedä häntä, kuulostaahan 15 rantaa paremmalta kuin vaikka 10.

Joitain asioita on vain huomioitava ennen rannoille kurkkimista...

Joitain asioita on vain huomioitava ennen rannoille kurkkimista… Hyvä, että silmiämme suojellaan kaikelta maailman pahalta.

Lähes joka rannalla oli ankkurissa toinen toistaan hienompia pursia.

Lähes joka rannalla oli ankkurissa toinen toistaan hienompia pursia… eikä ollut vielä edes sesonkiaika…

Luolauinnille hypättiin suoraan laivasta, joka oli melkoisen jännä paikka juuri uimaan oppineelle seurueemme nuorimmalle. Pelastusliivin hän sai uinnin ajaksi päällensä, joten paniikkiuppoamisesta ei ollut vaaraa. Aikamoinen itsensä voittaminen!

Uintihetki luolalle kesti ehkä 15 minuuttia. Hitaimmat eivät kerenneet kuin luolan suulle.

Uintihetki luolalle kesti ehkä 15 minuuttia. Hitaimmat eivät kerenneet kuin luolan suulle.

Rantapysähdyksellä oli mahdollista jäädä laivaan laskemaan vesiliukumäestä veteen. Tämä selvisi meille, kun palasimme takaisin laivaan ja näimme ihmisten sielläkin ilakoivan. Laivalta oli myös vaikea kävelyreitti rantaan, eikä se siis huonojalkaiselle olisi oikein sopinut. Itse ranta oli kiva, mutta ehkä sen autious häiriintyi, kun sinne purkautui pari laivallisia uimareita.

Näkymä rannalla turistilaivallisen saavuttua.

Näkymä rannalla turistilauman saavuttua. Laivan on parkissa tuolla vasemmalla.

Näkymä rannalle turistilaivallisen poistuttua.

Näkymä rannalle turistilauman poistuttua.

Entäs se lasipohja sitten? Se toimi jollain erikoisella heijastussysteemillä laivan alakerran peräseinään. Jotain kai sieltä pysähdyksen aikana olisi nähnyt, mutta alakerrassa istuneina emme kuitenkaan mitään ihmeellistä havainneet. Että lasipohjaelämyksenä Amigo oli vaisu, muuten oikein mukava. Loppumatkan seurueemme istuskeli ja seisoskeli laivan nokassa ihan muina Kate Winsletteinä. Oli hienoa, kun lokki leijaili pitkään lähellä päidemme yllä, kun tyrskyt pärskähtelivät päälle ja kun saimme seurata henkilökunnan työtä kun he milloin laskivat ja nostivat kävelysiltaa, kun matkustajia tuli ja meni.

Vaikka lokin alla olikin aika jännää oleskella pidempiä aikoja kerrallaan, oli liidon tarkkailu aikamoinen elämys.

Vaikka lokin alla olikin aika jännää oleskella pidempiä aikoja kerrallaan, oli liidon tarkkailu aikamoinen elämys.

Kas näin, saapuminen takaisin Cala'n Boschin satamaan.

Kas näin, saapuminen takaisin Cala’n Boschin satamaan.

Hieno retki, lämpimästi suosittelen Menorcan matkaajalle!

Pohjoinen ranta Arenal de Son Saura, Menorca

21 tiistai Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Lapsen kanssa, Matkailu, Menorca

Vihdoinkin rannalla!

Vihdoinkin rannalla!

Toisin kuin missään muussa matkakohteessa ikinä, Menorcalla tuli seurattua tuulta ja tuulen suuntaa. Kävimme kerran ratsastusreissulla saaren pohjoispuolella. Reissuun kuuluu myös uimatauko, mutta tällä kertaa sitä ei ollut. Miksi? Siksi kun oli tuullut pohjoisesta pari päivää ja ranta oli tynnä meduusoja.

Hotellimme sijaitsi saaren lounaiskulmassa, etelärannalla Cala en Boscin ja Son Xoriguerin välimaastossa. Jostain syystä, mikä tuntui paikallisistakin oudolta, tuuli kävi monta päivää etelästä ja rannoilla oli sen verran aallokkoa, ettei sinne lapsen kanssa oikein tohtinut mennä lellumaan. Tuskin olisi ollut lellunnasta kyse, ehkä enemmänkin eloonjäämisestä.

Turistit ovat pakkautuneet kai enimmäkseen etelärannikolle, joten pohjoisannalta löytyy vähemmän rantoja, joissa on palveluita. Menorcalla on siis noin 120 rantaa, joista vain muutamalla on monipuoliset palvelut, useimmilla ei mitään. Monille pääseekin vain jalan tai veneellä. Ja kyllähän tällainen mukavuudenhaluinen turisti tarvitsee palveluita, ainakin vessan. Se onkin asia, joka on jäänyt hämmentämään, että missä niillä vessattomilla rannoilla tuollaisissa lämpimissä olosuhteissa vessaan kuuluvat hommat hoidetaan… No nyt meni asian viereen. Tai että: no nyt meni ”asian” viereen.

Pitkään pohdittuaan hotellin respa keksi pohjoisesta rannan. Sen nimi oli Arenal de Son Saura, joka sijaitsee Son Parcin turistialueella. Myös etelärannalla on Son Saura, että jotenkin hämmentää se, ettei noin pienelle saarelle ole keksitty eri nimisiä rantoja, vaikka rantoja paljon onkin. Autolla matka kesti alle tunnin ja kuinka ollakaan, vesi oli tyyni, ranta suuri ja kaunis. Siellä oli luokkaretkellä yksi koulullinen lapsia, mutta tilaa silti riitti kaikille.

Rannan toisessa päässä on hotelleita.

Rannan toisessa päässä on hotelleita.

Toisessa päässä vain velttoja, levollisia loikoilijoita (ja se ravintola vähän kauempana).

Toisessa päässä vain velttoja, levollisia loikoilijoita (ja se ravintola vähän kauempana). Adoniskin nousee vedestä Dressman walkilla.

Rantaan johtaa silta, joka on rakennettu ylittämään piikkikukkakasvit. Mikä lie rikkaruoho, nätti kuin mikä ja varmasti melko pistäväinen. Nähtävästi myös vaikeasti kitkettävä kun kasvusto pitää sillalla ylittää. Ennen siltaa on myös oikein kivan oloinen rantaravintola, josta löytyy ne vessat. Ravintolan asiakkaille ravintolasta ja asiattomille ravintolan ulkopuolelta, ihan ok nekin. Ravintolasta voi ostaa erittäin kalliita jäätelöitä ja virvokkeita. Ruokaa myös, mutta hintoja en katsonut.

RAntaan johtava silta ja rantainfotaulu, kuten useilla (kaikilla?) rannoilla näkyi olevan.

Rantaan johtava silta ja rantainfotaulu, kuten useilla (kaikilla?) rannoilla näkyi olevan.

Kauniit, mutta piikikkäät kukkaset.

Kauniit, mutta piikikkäät kukkaset.

Toisin kuin vähän jokaisessa rantakohteessa nykyään, Menorcan rannoilla ei paljon kaupustelijoita näkynyt. Pohjoisranta teki poikkeuksen ja sinne ilmestyi kauppias kottikärryjen kanssa huudelleen tarttuvaa mainoslausetta:”Painnäpple ananas kuuuuukkunut” Hetken pohdinnan jälkeen menin ja ostin vitosen kuuuukkunutin, jonka myyjä näppärästi halkaisi, juotti ihan sairaan hyvän kookosveden minulle ja irrotteli hedelmälihan kuorista. Olipa herkkua ja elämys myös!

Ihanaa, tuoretta kookosta.

Ihanaa, tuoretta kookosta.

Yksityiskohtia Menorcalta

14 tiistai Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Museo/Näyttely, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Kulttuuri, Matkailu, Menorca, Nähtävyys, Näyttely

Hiljaa!

Hiljaa!

Pientä pintaremonttia vailla.

Pientä pintaremonttia vailla.

Siis mitä?

Siis mitä?

Veri on vettä sakeampaa.

Veri on vettä sakeampaa.

Mysteerimies.

Mysteerimies.

Luomusalaatti "from all types of chemicals" houkuttelee tilaamaan.

Luomusalaatti ”from all types of chemicals” houkuttelee tilaamaan.

Make love fuck war.

Make love fuck war.

Kadunnimikyltti kohillaan.

Kadunnimikyltti kohillaan.

Kuka kuvassa?

Kuka kuvassa?

Turisti-infossa esitellään muutamien rantojen hiekkatyyppejä. On turistin helppo valita. Kuvassa vain toinen hyllyköistä.

Turisti-infossa esitellään muutamien rantojen hiekkatyyppejä. On turistin helppo valita. Kuvassa vain toinen hyllyköistä.

Mietä miettii poikanen ovessa?

Mietä miettii poikanen ovessa?

Kisut kiipeämässä.

Kisut kiipeämässä.

Jouduin eettiseen ristiriitatilanteeseen kuvatessani seiniin maalattuja kuvia. En siedä missään määrin töhrimistä enkä tägien vääntämistä joka jumalan seinään. Tägejä nähdessäni sisäinen kukkahattutätini löytyy välittömästi ja närkästykseni kohoaa huippuunsa. Tägien töhrimisen idea ei varmasti olekaan kauneus, vaan kaaos. Onkin harmi, että sotkijat pilaavat myös taiteen maineen.

On kuitenkin oma taiteenlajinsa tehdä hienoja kuvia sopiviin paikkoihin, luoda kauneutta, enkä usko, että ketään haittaa hienosti tehty kuva hylätyn talon ovessa tai kissan pennut kiipeilemässä ikkunanpielessä. Mielenkiintoinen tapa taiteen ilmaisulle, joka oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, saa ohikulkijan kokemaan oivalluksen ja löytämisen iloa.

Euroopan pienin vessa, Maó-Mahón, Menorca

13 maanantai Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Ravintola, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Menorca, Nähtävyys, Ravintola

Menorcan pääkaupungissa Mahónissa tai Maóssa, miten vaan, molempia käytetään, etsimme kävelykadulta paikkaa, jossa saisi juotavaa ja jossa ennen kaikkea olisi vessa. Ensimmäisessä paikassa ei ollut, toisessa oli, mutta sanoivat sen olevan kovin pieni.

Eivät olleet väärässä.

Vähänhän se vessan löydyttyä nauratti tämä juliste...

Vähänhän se vessan löydyttyä nauratti tämä juliste…

...mutta nauratti se omalla tavallaan sekin, ettei ovi mahtunut siinä kykkiessä kiinni.

…mutta nauratti se omalla tavallaan sekin, ettei ovi mahtunut siinä kykkiessä kiinni.

Cafe Menorca -ravintolasta en löydä mitään tietoa netistä, mutta se sijaitsee Google mapsin avulla haettuna noin öbaut osoitteessa 20 Carrer de Bastió. Kesäaikaan terassi sijaitsee Carrer de ses Moreresin ja tuon Bastión kulmassa.

 

Ravintola S’Amarador, Ciutadella, Menorca

25 torstai Kes 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Juusto, Kulinarismi, Lapsen kanssa, Liha, Matkailu, Menorca, Pasta, Ravintola

Aivan ensmäisellä visiitillä saaren vanhaan pääkaupunkiin Ciutadellaan, jota myös yhdeksi Euroopan kauneimmista kaupungeista kehutaan, pistäydyimme aivan viehättävään ruoka- ja herkkukauppaan Placa la Libertatin lähistöllä. Ehdoton kulinaristin kohde, muuten. Tulin kysyneeksi suosituksia hyvään, kunnon ruokaa tarjoavaan ravintolaan ja sain vinkin S’Amaradorista satamassa.

Verrattoman viehättävä ruoka-/herkkukauppa Placa la Libertatilta Carrer Hospital de Santa Maria -katua pitkin Carrer Sant Crist -kadun suuntaan.

Verrattoman viehättävä ruoka-/herkkukauppa Placa la Libertatilta Carrer Hospital de Santa Maria -katua pitkin Carrer Sant Crist -kadun suuntaan.

Ciutadellan satama Carrer de sa Muradetalta kuvattuna.

Ciutadellan satama Carrer de sa Muradetalta kuvattuna.

Sinne siis ja muusta viis. Ravintola lepäsi sataman kainalossa ja terassi oli täynnä. Saimme kuitenkin pöydän varsin vähäisesti liikennöidyn tien ja samoin, varsin vähäisesti liikennöidyn veneiden veteenlaskupaikan välistä. Hieno paikka, kiva maisema.

S'Amarador.

S’Amarador.

Piti mennä Espanjaan asti norjalaista vettä juomaan. Mutta menihän se tuossa maisemassa...

Piti mennä ihan Espanjaan asti norjalaista (talous?)vettä juomaan. Eipä toisaalta paikallista vesijohtovettä suositeltukaan juotavaksi…

Ruoka, no, se oli aivan hyvää, mutta melko kallista. Lihat olivat maukkaita ja mureita ja lapsi rakastui simpukoihin maistettuaan niitä aikuisen pasta-annoksesta. Että ei se aivan hukkaan mennyt tämäkään panostus.

Alkupalaksi Menorcalaisia juustoja. Hunaja ja pähkinät juuston kera, ah!

Alkupalaksi Menorcalaisia juustoja. Hunaja ja pähkinät juuston kera, ah!

Ribsulat vähän yksinkertaisilla lisukkeilla.

Ribsulat vähän yksinkertaisilla lisukkeilla.

Seurueemme "välttelen kaikkea outoa, erityisesti simpukoita"-jäsen päätyi valitsemaan mustaa (siis millä tää on värjätty???) pastaa simpukoilla ja kahdella kirsikkatomaatilla.

Seurueemme ”välttelen kaikkea outoa, erityisesti simpukoita”-jäsen päätyi valitsemaan mustaa (siis millä tää on värjätty???) pastaa simpukoilla ja kahdella kirsikkatomaatilla.

Tää oli mun. Voi veikkoset, en muista, mitä söin. Pehmeää lihaa käärittynä pekoniin kuitenkin.

Minun annokseni. Voi veikkoset, en muista, mitä söin. Pehmeää lihaa käärittynä pekoniin kuitenkin.

Lapselle oli tarjolla sentään muutakin kuin ranskiksia.

Lapselle oli tarjolla sentään muutakin kuin ranskiksia.

Iltamaisema pois lähdän aikaan.

Iltamaisema pois lähdön aikaan.

Oliko tämä parasta mahdollista ruokaa tai paras paikka, ei nyt niinkään. Sijainti oli ihan hieno, palvelu aika vähäeleistä ilman turhia hymyjä, mutta täynnä ravintola oli, joten ei se aivan huonokaan voinut olla. En sitä väitäkään. Ehkä vain odotin jotain vieläkin parempaa. Tunnelma oli leppoisa veneitä katsellessa, veden reunalla istuessa. Vähän jännitti, putoaako tarjoilija veteen kun reunalla keikkui, mutta ei pudonnut, enkä laitimmaisena istuneena minäkään. Niin, harvoin kai sitä ihminen muutenkaan tuoliltaan tipahtaa.

Ravintola: S’Amarador
Missä: Ciutadella port, Carrer Pere Capllonch 42, Ciutadella de Menorca
Palvelu: Ei huonoa, ei hyvää, palvelua nyt kuitenkin.
Tykkäsinkö: Tykkäsin ympäristöstä ja tunnelmasta eniten, ruoalta odotin enemmän.
Oliko kallis: Suomen hinnoissa, baleaarien maisemissa…
Menisinkö uudestaan: Ehdottomasti.
Montako tähteä (1-5) kokonaiselämykselle: 3,5 (ilman korkeita odotuksia olisi voinut olla tähdityskin parempi)
Epämääräisiä ruokia kammoksuvan seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: 3 (kommentilla: mielestäni ylihinnoiteltu)

Siis missä on Menorca?

23 tiistai Kes 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

Matkailu, Menorca

Luin joku vuosi sitten Mondo-lehdestä piskuisesta saaresta nimeltä Menorca. Se on Mallorcan sisarsaari ja hengeltään aivan toista maata kuin isosiskonsa. Turisteja on huomattavasti vähemmän ja luontoa suojellaan. Paikka jäi kiinnostamaan, mutta omatoimimatkoja sinne oli kuulemma vaikea (kallis?) tehdä ja silloin, en muista, ei tainnut Suomesta valmismatkoillakaan sinne päästä.

Vastaus otsikon kysymykseen, siellä se Menorca on. JetTime-lentoyhtiön pienesti liikuttava ja sinänsä hauska tapa kertoa lentoreitistä: Kapteenin lyijykynällä kirjailema lappu laittakaa kiertämään -periaatteella.

Vastaus otsikon kysymykseen, siellä se Menorca on. JetTime-lentoyhtiön pienesti liikuttava ja sinänsä hauska tapa kertoa lentoreitistä: Kapteenin lyijykynällä kirjailema lappu laittakaa kiertämään -periaatteella.

Niin tai näin, nyt ainakin pääsee. Joka talvisen ”minne sitä sitten mentäisi”-kisan voittajaksi valikoitui tänä vuonna tuo Menorca, koska Finnmatkat teki sinne (ainoana Suomesta) varsin kohtuullisen hintaisia reissuja. Viiden hengen kahden viikon matka kolmen tähden hotellissa aamupaloineen maksoi inanasa reilun 4000 €.

Finnmatkat - Ikimuistoisia hetkiä.

Finnmatkat – Ikimuistoisia hetkiä.

Tykkään aina tutustua kohteeseen etukäteen. Menorcan kohdalla se oli hankalahkoa, koska opaskirjoja ei tahtonut löytyä. Akateemiseen saatiin lopulta tilattua pari Marco Polo ja Berliz engelskaksi, mutta kyllä niidenkin saamiseen aikaa meni. Netistäkään ei (suomeksi) paljon apua ollut. Ylevä ajatukseni onkin siis kertoa jotain tuosta mukavasta pienestä saaresta, jotta seuraavilla matkan suunnittelijoilla olisi muutamia hyviä kohteita valmiina. Jääkö vain ajatukseksi? Jää nähtäväksi.

Saaren vanhan pääkaupungin, Ciutadellan, satama.

Saaren vanhan pääkaupungin, Ciutadellan, satama.

Arkisto

  • toukokuu 2018 (1)
  • huhtikuu 2018 (6)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (4)
  • syyskuu 2017 (5)
  • elokuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (2)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • marraskuu 2016 (3)
  • lokakuu 2016 (8)
  • syyskuu 2016 (7)
  • elokuu 2016 (6)
  • heinäkuu 2016 (12)
  • kesäkuu 2016 (3)
  • toukokuu 2016 (3)
  • huhtikuu 2016 (10)
  • maaliskuu 2016 (16)
  • helmikuu 2016 (7)
  • tammikuu 2016 (7)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (18)
  • lokakuu 2015 (16)
  • syyskuu 2015 (14)
  • elokuu 2015 (10)
  • heinäkuu 2015 (29)
  • kesäkuu 2015 (6)
  • toukokuu 2015 (5)
  • huhtikuu 2015 (7)
  • maaliskuu 2015 (9)
  • helmikuu 2015 (27)
  • tammikuu 2015 (29)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (19)

Kategoriat

  • Elokuva (12)
  • Juoma (20)
  • Kirjallisuus (75)
  • Konsertti (14)
  • Lehti (7)
  • Matkailu (61)
  • Museo/Näyttely (18)
  • Musiikki (24)
  • Peli (7)
  • Radio (5)
  • Ravintola (58)
  • Resepti (59)
  • Ruoka (125)
  • Teatteri (40)
  • Televisio (12)
  • Yleinen (248)

Avainsanat

200 kcal Alkoholi Arvostan Arvostelen Bazar Bon Eines Elokuva Elämys Ferran Adrià Gourmet Grillaus Hans Välimäki Hedelmä Helsinki Herkku Historia Homoseksuaalisuus Hämmästelen Juusto Jälkiruoka Kahvi Kahvila Kala Kana/broiler Kasvisruoka Keitto Kirja Konsertti Kotimaan matkailu Kotiruoka Kulinarismi Kulttuuri Lapsen kanssa Lastenteatteri Leipä Liha Like Lontoo Lounas Maisema Matkailu Menorca Moskova Museo Museokortti Musiikki Musikaali Nähtävyys Näyttely Otava/Seven Oulu Perinteinen Pizza Pori Praha Ravintola Resepti Salaatti Snack Stockmann Tammi Tampere Tampere-Talo Tampereen Teatteri Tampereen Työväen Teatteri Teatteri Televisio Televisiosarja Teos Turku Valokuvin kerrottu Venäjä Wsoy Ärsyttävää

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

Follow Kulttulinarismia on WordPress.com

Pidä blogia WordPress.comissa.

  • Seuraa Seurataan
    • Kulttulinarismia
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Kulttulinarismia
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...