Kulttulinarismia

~ Kulttuuria ja kulinarismia.

Kulttulinarismia

Tag Archives: Snack

Praha: Náplavka-markkinat lauantaina

08 sunnuntai Huh 2018

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Alkoholi, Elämys, Hampurilainen, Hedelmä, Herkku, Juusto, Kahvi, Kulinarismi, Kulttuuri, Lapsen kanssa, Leipä, Liha, Lounas, Matkailu, Nähtävyys, Praha, Snack, Valokuvin kerrottu

Prahan halki virtaa ihastuttava Vltava-joki, jonka rannat ovat olleet varsin heikosti käytössä. Nyt kuitenkin Palackého náměstín lähelle on tullut Naplavka-markkinat; käsityöläis- ja maalaismarkkinat. Kylläpä harmitti kun menimme sinne suoraan aamiaispöydästä. Näille markkinoille kannattaa suunnata maha tyhjän. On ruokia, juomia, leipiä, juustoja, maitoja, teetä, kahvia, olutta, viiniä, maistiaisia, ihan vaikka mitä.

Markkinat on auki joka lauantai klo 8-14, ei aivan sydäntalvella, mutta melkein kuitenkin.

Raitiovaunulla Palackého náměstílle ja siitä rantaan. Siellä ne markkinat ovat.

Naplavka-markkinat joka lauantai klo 8-14.

Paljon väkeä, suuri osa paikallisia.

Lihakauppias.

Juusto- ja kefiirikauppiaat.

Pikkupanimon olutmyyjät. Tsekissä nautin siitä, että se ei ole niin justiinsa. On siellä alkoholiongelmia ja ei, niinkuin meilläkin. Mutta ei siellä torilla kukaan kaljasta itseään humalaan juo, vaikka sitä siellä onkin tarjolla. Voisikohan jo joskus meilläkin?

Amerikan ruokaa.

Leipäkoju. Onnistuisiko Suomessa? Eipä onnistuisikaan, vaikka hengissä ne noidenkin leipien ostajat varmasti pysyvät.

Joutsenparvi maisemassa.

Lisää väkeä, veikkaan, että kesällä vielä vähän enemmän.

Kahvia ja pullaa.

Monenmoista pullaa ja leivonnaista.

Leipää ja struudelia mukavalla taustanäkymällä.

Makkaraa ja herkullisen tuoksuista lämmintä ruokaa suoraan pannulta.

Sienikauppias. Voi, mitä ihmeellisiä sieniä!

Poispäin kannattaa lähteä kävellen kohti Kaarlen siltaa. Tunnelma Vltava-joen rannalla on rauhaisampi kuin ylhäällä tien vieressä. Maisematkin ovat varsin mukavat.

 

ProPud proteiinivanukas

23 sunnuntai Lok 2016

Posted by Kulttulinaristi in Ruoka, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

200 kcal, Arvostan, Herkku, Jälkiruoka, Snack

Johan on puddingit!

Joku oli suositellut jollekin ja hän jollekin ja joku jollekin muulle, joka oli se, joka suositteli minulle ja minä menin kauppaan ja ostin puddinkeja sekä itselleni että työtovereilleni ja kaupassakin sanoivat, että no en ole maistanut vielä, mutta näitä on kehuttu ja ovat varmastihyviäpitäisimaistaa ja minä takaisin töihin ja kahvin kanssa ottamaan ja HERRAMUJJEE niin oli hyvää että tuli lapsuus ja jakkimaukas mieleen.

Sittemmin olenkin juurikin tätä suklaapuddinkia syönyt iltapäiväkahvilla lähes päivittäin. Maistoin myös vanilijaa ja karamelliä, mutta maistuivat ei niin herkullisilta. Muuuutta tämä suklaa. Se ihan totta tosiaan tarjossa pienen makumatkan lapsuuteen.

Nyt kun artikkelia kirjoittaessani tutkin vähän asiaa, huomasin, että ProPud-mauista löytyy myös Blueberry Muffin, Lemon Cheesecake, Creamy Hazelnut ja (jokseenkin hämmentävä) Luciapulla. Kiinnostaisi kyllä maistaa niitäkin, mistähän niitä saa?

Kaloreita tuossa 200 gramman herkussa on alle 150 ja proteiinia 20 grammaa. Niin on hyvää, kyllä on. Kokeile kerran ja kokeilet varmasti toisenkin!

ProPud proteiinivanukas kannesta katsottuna. Aika pitkä säilyvyysaika...

ProPud proteiinivanukas kannesta katsottuna. Aika pitkä säilyvyysaika…

Lohkeaa kuin lapsuuden jakkimaukas eli Jacky makupala. Makukin on mitä mainioin.

Lohkeaa kuin lapsuuden jakkimaukas eli Jacky makupala. Makukin on mitä mainioin.

Pomeloa pöytään

08 tiistai Maa 2016

Posted by Kulttulinaristi in Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Hedelmä, Herkku, Kasvisruoka, Kulinarismi, Lapsen kanssa, Snack

Jaa mikä pomelo? Pomelo, pummelo tai buoi, rakkaalla lapsella on kolme nimeä.

Melkoinen mollukka. Voi painaa parikin kiloa. Viimeksi M-kaupasta osamani maksoi alle 2 euroa.

Melkoinen mollukka. Voi painaa parikin kiloa. Viimeksi M-kaupasta ostamani maksoi alle 2 euroa.

Se on katsojan silmässä!!!

Se on katsojan silmässä!!! Ettäs kehtasitkin!!!

Se löytyy kaupasta hedelmäosastolta aika harvoin, mutta satokausikalenteri kertoo samaa kuin kaupan hylly, nyt, juuri nyt on pomelon aika! Pomelo on sitruspuu, joka kuuluu ruutakasveihin. Kuulostaa aika fiksulta. En tiennyt itse tätä, enkä tiedä, mikä on ruutakasvi mutta opin Wikipediasta ja hyödynsin heti.

Se on yleensä yksittäispakattu muoviin ja verkkoon. Sillä on järisyttävän paksu kuori samoin kuin hedelmälihan ympärillä olevat kalvot. Kokemus kuitenkin opettaa, että kalvot kannattaa jättää syömättä. Kuten greipissäkin. Pomelo, ainakin tämä hunajapomelo (en tiedä onko muita, wikipedia ei kertonut suoraan, mutta vinkkasi vähän) on isosyinen ja kuivakka, hiukan ehkä greippiä muistuttava, muttei ollenkaan niin kitkerä. Ei tarvitse lisäillä sokeria, sen kuin syö pois.

Vähänhän siitä tulee jätettä, mutta onni on toimiva kierrätyssysteemi.

Vähänhän siitä tulee jätettä, mutta onni on toimiva kierrätyssysteemi.

Tässä on 200 gramman annos. Finelin ravintoainetaulukko ei tunne pomelopoloista, mutta internet opetti, että 100 grammassa on 45 kaloria. Aivan mainio herkku siis.

Tässä on 200 gramman annos. Finelin ravintoainetaulukko ei tunne pomelopoloista, mutta internet opetti, että 100 grammassa on 45 kaloria. Aivan mainio herkku siis. Vallan mainio ja täyttävä eväs myös.

En ole niin kovasti hedelmien perään, pystyisin (ainakin henkisesti) elämään ilman niitä, mutta kun pomelon näen, se on menoa se.

Alla olevassa videossa opetetaan kuorinta ilman, että tarvii kantapään kautta oppia.

Siemetön vesimeloni?

08 sunnuntai Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Ruoka, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

Hedelmä, Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Lapsen kanssa, Snack

En voinut kävellä ohi K-kaupan vesimelonitarjouksesta. Pieniä Sweet Mini Top Seedles -meloneja myytiin alle eurolla kilo. Liikuttava pikkumeloni ei ollut kovinkaan makea eikä toisaalta aivan siemenetönkään.

Sweet Mini Top SEEDLES vesimeloni päältä.

Sweet Mini Top SEEDLES vesimeloni päältä.

Sweet Mini Top SEEDLES vesimeloni sisältä.

Sweet Mini Top SEEDLES vesimeloni sisältä.

Lehtikaalisipsit

01 sunnuntai Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Lapsen kanssa, Resepti, Salaatti, Snack

Kulttulinaristin 1-vuotissynttäreitä päätin juhlia tekemällä jotain uutta. Teinkin. Nimittäin lehtikaalisipsejä.

Oliko kukaan kuullut lehtikaalista vielä muutama vuosi sitten? En minä ainakaan. Trendiherkkuun eli lehtikaalisipseihin, tuohon perunalastujen terveelliseen haastajaan löytyy nykyään ainekset jopa Lidlistä.

200 gramman lehtikaalipussi on aika iso.

200 gramman lehtikaalipussi on aika iso.

Resepti on helppo, löysin sen netistä.

200 g lehtikaalia huuhdellaan ja kuivataan. Poistetaan puumaiset osat ja leikotaan suupaloiksi. Sekoitetaan keskenään 2 rkl hyvää oliiviöljyä ja 1/2 tl sormisuolaa (tai jotain muuta suolaa). Lirutetaan lehtikaalien sekaan ja sotketaan sekaisin. Ja kyllä, tuo määrä oljyä riittää. Puolitoistakertaistin öljyn määrän ja se oli ehkä liikaa.

Öljy ja suola levittyy yllättävän hyvin.

Öljy ja suola levittyy yllättävän hyvin.

Laitetaan uuniin 150 asteeseen 15-25 minuutiksi. Käännellään välillä lastalla. Varotaan ettei kärvää. Valmiita ovat kun ovat rapeita.

Taatusti terveellisempiä kuin perunalastut. Alakouluikäinen tykkää mausta, vaikka minusta tuntuu, että käräytin ne. Tein ne nimittäin kahdella pellillä kiertoilmalla 125 asteessa. Menivät osa ruskeiksi, en tiedä, kuuluuko.

Osa jäi vihreiksi, ne kyllä ovat vähän sitkeitä. Ruskeat ovat rapeita ja kitkeriä. Koita siinä sitten.

Osa jäi vihreiksi, ne kyllä ovat vähän sitkeitä. Ruskeat ovat rapeita ja kitkeriä. Koita siinä sitten.

Aamuinen marjasmoothie Soraäänen reseptillä

14 maanantai syys 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Resepti, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Herkku, Jälkiruoka, Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Resepti, Snack

Jaa-a, missä vaiheessa pirtelöstä tuli smoothie? Vai onko niillä joku ero? Pirtelö on syntinen ja smoothie terveellinen. Sillai kai.

On tullut tavaksi surauttaa aamulla satsi ravitsevaa marjapirtelösmoothiejuomaa. Hyvät hyssykät se on niin hyvää, että sen täytyy olla lähempänä syntiä kun terveellistä elämää. Ainesten perusteella se on kyllä terveellinen.

Tässä versiossa on mustikoita ja avokaadoa. Nams.

Tässä versiossa on mustikoita ja avokadoa. Kuohkeuden suorastaan näkee.

Kahden hengen annokseen tulee:
3 dl maustamatonta jogurttia (ihan sama mitä), ainakin 3 dl mustikoita/vadelmia/molempia mieluiten jäisenä, 2-3 dl vettä/maitoa, tömpsäys Forever Ultra Vanilla shake mixiä tai muuta vanilijaista proteiinijuomajauhetta (ei ole pakollinen ainesosa) ja siemeniä, leseitä, pähkinöitä, härkäpapurouhetta… mitä vaan kaapista löytyy. Blenderiin pyörimään ja se – on – siiiiiii – nä.

Kuohkeutta saa avokadolla ja megamakeutta ihan jälkkäritasolle asti banaanilla, kumpikaan ei ole välttämätön. Molempia ei ehkä kannata änkeä samaan satsiin.

Juotava jogurtti – tein itse ja säästin

13 sunnuntai syys 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Resepti, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kotiruoka, Lapsen kanssa, Lounas, Resepti, Snack

Perillinen toivoo evääksi ennen soittotuntiaan banaania ja juotavaa jogurttia. Pikkuisen hirvittää kaupasta ostetun juotavan jogurtin lisäaineet sekä hinta. Vaan kappas, minäpoika tein itse ja säästin.

Ainekset ovat helpot. Kaunis (tietysti) lasipullo (Frezzamokasta, terveyssmoothiesta tai kalliista lasipullomehusta sellaisen saa), mieleistä jogurttia litran säästöpakkauksesta ja mieleistä maitoa. Niitä pulloon suhteella reilu puolet jugua ja vajaa puolet maitoa. Korkki kiinni, vatkutivatkuti ja pim, siinä on juotava jogurtti.

Idyllisen itsetehtyä. Reippaampi olisi askarrellut kivan pienen kangashatun raikkaasta ruutukankaasta.

Idyllisen itsetehtyä. Reippaampi olisi askarrellut kivan pienen kangashatun raikkaasta ruutukankaasta.

Minusta se oli ihan jees, perillinen ilmaisi puolet juotuaan, kuultuaan, että tein sen itse, ettei se ole oikein hänen makuunsa. Ensi kerralla väitän sen olevan kaupantädin laihaa lisäainelitkua.

Perillinen siemaisi muutaman suullisen. No joo, olisi ehkä ollut ihan kylmänä nautinnollisempaa.

Perillinen siemaisi muutaman suullisen. No joo, olisi ehkä ollut ihan kylmänä nautinnollisempaa.

 

Kaikemmaailmarruokaa

08 keskiviikko Huh 2015

Posted by Kulttulinaristi in Kirjallisuus, Lehti, Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Gourmet, Jälkiruoka, Kala, Kasvisruoka, Kirja, Kotiruoka, Kulinarismi, Liha, Resepti, Salaatti, Snack, Stockmann

Hullut päivät ne oli ja meni ja sain kuin sainkin donitsikärryä lukuun ottamatta pidettyä itseni sieltä pois. Vaikkakin, nostan keltaisille päiville hattua, se on valtavan hienosti markkinoitu tapahtuma, josta tulee hankittua kaikkea turhaa. Minä esimerkiksi en tarvitsisi enää ainuttakaan keittokirjaa eikä niitä siellä nyt halvalla edes ollut.

Kävi kuitenkin niin onnekkaasti, että täysi-ikäinen perheenjäsen päätti viettää Hullut päivät -illan enkä voinut olla mainitsematta, että JOS tahtoo vuoden sisällä olevaksi syntymäpäiväkseni hankkia kauan himostelemani AIDON mexikolaisen ruoan keittokirjan, niin siinäpä hänelle vinkki.

Syntymäpäivä ei vielä ollut, mutta kirja tuli. Ja toinen. Ja lehti. Olen yhtä täynnä kiitosta kuin kirjahyllyni täynnä kirjoja: yli laidan.

Kais tiesitte, että tex mex EI OLE mexikolaista? Meksikolainen meksikolaisittain on.

Kais tiesitte, että tex mex EI OLE mexikolaista? Meksikolainen meksikolaisittain on.

Pohjalle oikeat, itse tehdyt maissilätyt ja reseptillä täytettä.

Pohjalle oikeat, itse tehdyt maissilätyt ja reseptillä täytettä.

Hiukkapikkusen pirtsakan värinen kirja odottelemaan kesän grillikautta.

Hiukkapikkusen pirtsakan värinen kirja odottelemaan kesän grillikautta.

Bataattiranskalaiset, ah, ei tarvitse odotella edes grillikauden alkuun.

Bataattiranskalaiset, ah, ei tarvitse odotella edes grillikauden alkuun.

Sokerina pohjalla, pisteenä i:n päällä ja koristeena kakussa: Helsingin sanomain Syö&juo -liitelehti.

Sokerina pohjalla, pisteenä i:n päällä ja koristeena kakussa: Helsingin sanomain Syö&juo -liitelehti.

Kotijuustotikut ja harissa-dippi

18 keskiviikko Hel 2015

Posted by Kulttulinaristi in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Internet, Juusto, Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Resepti, Snack

Nyt menin törmäämään internetin ihmeellisessä maailmassa niin ihastuttavan oloiseen reseptiin, että meinasi tulla silmäkulmaan kyynel. Jaan sen tänne ihan vaan kokeilematta ja lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon sen joskus testata. Olen nimittäin kaavaillut joskus kotitekoisten mozzarellatikkujen testaamista, mutta tämähän se vasta olisi jotain.

Siitä Valion sivulle ohjaudu ja reseptiin paremmin perehdy: Kotijuustotikut & harissa-dippi.

Olivat sitä paitsi laittaneet niin kauniin kuvan, etten ikuna pääsisi samaan. Slurps.

Perusraaka-ainekin löytyisi kaapista... pitäisikö tästä iltapalalle...

Perusraaka-ainekin löytyisi kaapista… pitäisikö tästä iltapalalle…

 

Kortteliravintola Kerttu Turussa

11 keskiviikko Hel 2015

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kulinarismi, Lapsen kanssa, Lounas, Ravintola, Salaatti, Snack, Turku

Kyllä, myönnetään, asuin joskus Turussa. Oli siinä jotain hyvääkin, nimittäin silloin sinne perustui Kortteliravintola Kerttu, jossa tuli istuttua toinenkin kerta. Silloin vakkariannos taisi olla vuohenjuustosalaatti. Muistaisin sen mainioksi.

Surullisen kuuluisan Disney on Ice -katastrofin jälkeen veimme pennut Kerttuun lounaalle. Sunnuntaina olisi ollut tarjolla hampurilaisbuffet eli hampparibuffa, mutten suostu sitä kirjoittamaan, koska buffa-sana aiheuttaa pahanlaatuisia allergisia reaktioita. Se on buffet ja jos tarkkoja ollaan, suomeksi se taitaa olla buffetti. Niin tai näin, se kieltämättä kiinnosti, mutta jätettiin nyt toiseen kertaan. Seurue valitsi aivan sairaan makoisan Kimppasetin sekä bataattiranskalaiset, itse menin päätymään herkulliseen Lampaan paahtopaistisalaattiin (koetapa muuten kirjoittaa sujuvasti tuo paahtopaistisaatti, menee sormet sekaisn).

Kimppasetissä oli sipulirenkaita, broileritikkuja, pulleita ranskalaisia, kasvistikkuja, nachoja, ja dippeinä chili- ja valkosipulimajoneesia. Extraksi otettu alle neljän euron bataattiranesetti oli tosi iso ja niin, niin hyvä. Minä salaattipellekin jouduin niitä viemään lasten käsistä. Annos riitti pikkulounaaksi yhdelle aikuiselle ja kahdelle alimittaiselle.

Kertun Kimppasetti: sipulirenkaita, broileritikkuja,  pulleita ranskalaisia, kasvistikkuja,  nachoja, ja dippeinä chili- ja valkosipulimajoneesia 13,80 €. Bataattiranet sooseilla 3,80 €.

Kertun Kimppasetti: sipulirenkaita, broileritikkuja, pulleita ranskalaisia, kasvistikkuja, nachoja, ja dippeinä chili- ja valkosipulimajoneesia 13,80 €. Bataattiranet sooseilla 3,80 €.

Entä salaatti? Sehän oli rapeaa ja maukasta. Kastike mikälie oli maun puolesta kohillaan, juuri sopivan raikasta. Mozzarellaa oli kivasti revittynä, vaikken ihan oikeesti aivan ymmärrä mozzarellaa kylmänä. Eihän se maistu miltään, tuo vaan pientä natinaa purentaan. Ei se mitään, täytteenä ihan jees. Ja lammas? Well well, olisi voinut olla ohuempina siivuina. Olisiko ollut paistin puolikas ehkä. Maku oli hyvä, kypsyys inansa liian kypsä ja koostumus hiukan sitkeä, mutta en valita, hyvää oli. Ottaisin toistekin, mutta saatan fiilistellä vuohenjuustosalaatilla muistellen nuoruutta tai sitten kokeilen rohkeasti jotain muuta. Bataattiranet otan satavarmalla. Nams, nams.

Kertun Lampaanpaahtopaistisalaatti: salaattia, buffalomozzarellaa, viinirypäleitä, lampaan paahtopaistia ja balsamicokastiketta 13,80 €.

Kertun Lampaanpaahtopaistisalaatti: salaattia, buffalomozzarellaa, viinirypäleitä, lampaan paahtopaistia ja balsamicokastiketta 13,80 €.

Kortteliravintola Kerttu on leppoisa paikka. Siellä voi syömisen ja juomisen ohessa pelailla lautapelejä, saunoa tai pestä pyykkiä kellarissa. Sunnuntai-iltapäivällä saimme juurikin pöydän, kohta jälkeemme tulleet joutuivat jonottamaan. Ruoka tilataan tiskiltä, mutta tuodaan pöytään. Palvelu oli megaystävällistä ja hymyileväistä. Tuntuu, että turkulaisia on olemassa kahta sorttia. Toisen vaikka tuntisit hyvinkin, vaihtaa kadunpuolta kun tulee vastaan, ettei tarvitsisi moikkailla ja toinen taas on ylettömän ystävällinen, enkä tarkoita tällä vitun ihanaa, vaan ihan vilpittömästi ystävällistä ja hymyileväistä ihmistä. Kertussa oli tätä jälkimmäistä turkulaisuutta edustava tarjoilija. Siihen vielä reipas turun murre, niin hyvä mielihän siitä tuli.

Keväällä komennun viikoksi Turkuun. Aion käydä joko Kertussa tai sen sisarkapakassa Rantakertussa. Kaikin puolin kiva kokemus, suosittelen.

Ravintola: Kortteliravintola Kerttu
Missä: Läntinen pitkäkatu 35, juna-aseman lähettyvillä, Turku
Palvelu: Oikein hyvää.
Tykkäsinkö: Kyllä vain, niinkuin nuorempanakin.
Oliko kallis: Varsin kohtuullinen, raaka-aineetkin tuntuvat laadukkailta.
Menisinkö uudestaan: Heti seuraavalla Turun reissulla juu.
Montako leppistä kokonaisuudelle/ruoalle baariruokasarjassa annan: 5 / 5
Seuralaisen leppikset kokonaisuudelle/ruoalle: 4 / 4

← Older posts

Arkisto

  • toukokuu 2018 (1)
  • huhtikuu 2018 (6)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (4)
  • syyskuu 2017 (5)
  • elokuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (2)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • marraskuu 2016 (3)
  • lokakuu 2016 (8)
  • syyskuu 2016 (7)
  • elokuu 2016 (6)
  • heinäkuu 2016 (12)
  • kesäkuu 2016 (3)
  • toukokuu 2016 (3)
  • huhtikuu 2016 (10)
  • maaliskuu 2016 (16)
  • helmikuu 2016 (7)
  • tammikuu 2016 (7)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (18)
  • lokakuu 2015 (16)
  • syyskuu 2015 (14)
  • elokuu 2015 (10)
  • heinäkuu 2015 (29)
  • kesäkuu 2015 (6)
  • toukokuu 2015 (5)
  • huhtikuu 2015 (7)
  • maaliskuu 2015 (9)
  • helmikuu 2015 (27)
  • tammikuu 2015 (29)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (19)

Kategoriat

  • Elokuva (12)
  • Juoma (20)
  • Kirjallisuus (75)
  • Konsertti (14)
  • Lehti (7)
  • Matkailu (61)
  • Museo/Näyttely (18)
  • Musiikki (24)
  • Peli (7)
  • Radio (5)
  • Ravintola (58)
  • Resepti (59)
  • Ruoka (125)
  • Teatteri (40)
  • Televisio (12)
  • Yleinen (248)

Avainsanat

200 kcal Alkoholi Arvostan Arvostelen Bazar Bon Eines Elokuva Elämys Ferran Adrià Gourmet Grillaus Hans Välimäki Hedelmä Helsinki Herkku Historia Homoseksuaalisuus Hämmästelen Juusto Jälkiruoka Kahvi Kahvila Kala Kana/broiler Kasvisruoka Keitto Kirja Konsertti Kotimaan matkailu Kotiruoka Kulinarismi Kulttuuri Lapsen kanssa Lastenteatteri Leipä Liha Like Lontoo Lounas Maisema Matkailu Menorca Moskova Museo Museokortti Musiikki Musikaali Nähtävyys Näyttely Otava/Seven Oulu Perinteinen Pizza Pori Praha Ravintola Resepti Salaatti Snack Stockmann Tammi Tampere Tampere-Talo Tampereen Teatteri Tampereen Työväen Teatteri Teatteri Televisio Televisiosarja Teos Turku Valokuvin kerrottu Venäjä Wsoy Ärsyttävää

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

Follow Kulttulinarismia on WordPress.com

Pidä blogia WordPress.comissa.

  • Seuraa Seurataan
    • Kulttulinarismia
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Kulttulinarismia
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...