Kulttulinarismia

~ Kulttuuria ja kulinarismia.

Kulttulinarismia

Category Archives: Juoma

Makea Cafe & Deli, Sotkamo – Kainuun kivoin kahvila

10 torstai Mar 2016

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Arvostan, Herkku, Kahvi, Kahvila, Kotimaan matkailu, Kulinarismi, Lounas, Ravintola

No en voi tietää, en ole käynyt Kainuun jokaisessa kahvilassa, en edes kovin monessa. On vain kovin vaikea uskoa, että olisi kivempaa kahvilaa Kainuussa.

Lomareissulla Vuokatissa on tullut koettua ravinnollisesti yhtä sun toista, mutta pääasiassa ruokailujen taso on yllättänyt. Ennen reippailua Angry Birds Activity Parkissa päädyimme Sotkamon keskustaan, jossa internetin innoittamina Makea Cafe & Deliin torin laidalle.

Viihtyisä ja sopivan trendikäs Makea Cafe & Deli.

Viihtyisä ja sopivan trendikäs Makea Cafe & Deli.

Maisema.

Maisema.

Kahvila oli kuin suuremmastakin kaupungista. Viihtyisä, tunnelmallinen ja kotoisasti eurooppalainen. Kajaanissa vierailun jälkeen oletimme Sotkamon olevan, no, tuppukylä (jota Kajaani ehkä vähän oli eteläisemmin silmin katsoen). Vielä mitä, virkeä pieni keskusta. Ja sitten sieltä vielä löytyi ihana kahvila, jossa tuotteet tehdään itse. Herkullisen näköisiä leivoksia ja kakkuja koko vitriinillinen, tuoretoasteja, paikkallista jäätelöä, suolaista piirasta… vaikka mitä. Lounaaksi olisi ollut lihakeittoa, mutta vielä ei ollut seurueellamme lounaan aika.

Tilasimme siis pienet suolaiset eli lohipiirasta (mehukas, maukas, herkullinen) ja ruistaskut toinen porotäytteellä, toinen muna-muikku-pekoni -sekoituksella. Kaikista tarjottavista ainoastaan ruistaskut eivät olleet omaa tuotantoa, mutta erittäin herkullisia olivat nekin.

Kainuun paras cappucino sekä mehukas, maukas ja pehmeä lohipiiras.

Kainuun paras cappuccino sekä mehukas, maukas ja pehmeä lohipiiras.

Ruistasku porotäytteellä.

Ruistasku porotäytteellä.

Raikas monin eri mauin ja yksityiskohdin täydennetty Brita-torttu.

Raikas monin eri mauin ja yksityiskohdin täydennetty Brita-torttu.

Cappuccinot eivät ole tällä reissulla oikein tahtoneet osua kohdilleen. Ullan Unelmassa Kajaanissa cappuccino oli kitkerän vetistä, Katinkullassa ainoastaan kitkerää. Makeassa Kainuun cappuccinoihin pettynyt matkalainen uskalsi kokeilla vielä kerran, eikä se kokeilu ollut turha. Lapsenkin mukaan jopa lasillinen maitoa oli Makeassa huomattavasti parempi kuin kaakao aiemmin mainitussa paikassa. Tätä hän jaksoi hämmästellä vielä illalla mökillä.

Makean omistaja, joksi meitä palvelleen valloittavan herrasmiehen kuvittelin, kertoi meille seikkaperäisesti sekä cappucinon oikeaoppisesta valmistamisesta että kaiken muun, mikä meitä valikoimassa kiinnosti. Myös sen, että Brita-torttu tuppaa menemään aina, vaikka muut (älyttömän herkullisen näköiset) kakut jäävät vähemmälle kiinnostukselle. Voi kunpa asuisin täällä, niin eivät jäisi.

Koko kahvilaelämys oli täys kymppi. Sinä Vuokatissa lomailija: MENE MAKEAAN!

Ravintola: Makea Cafe & Deli
Missä: Torikatu 8, Torin laidalla, Sotkamo
Vinkki: Kysykää, niin teille vastataan. Ja ota cappuccino!
Palvelu: Erinomainen, rauhallinen ja kärsivällinen palvelu kuitenkaan sortumatta turhaan jaaritteluun.
Tykkäsinkö: Sen verran, että aion mennä tämän lyhyen loman aikana uudestaankin ja tilasin kokonaisen Brita-tortun kotiinviemisiksi.
Oliko kallis: Ihan normaali. Kaikki ostoksemme (2 x cappucino, maito, lohipiiras, 2 x ruistasku ja pala Britaa vajaa 25 €)
Menisinkö uudestaan: Menenkin.
Montako tähteä (1-5) kokonaiselämykselle: 5
Montako tähteä (1-5) ruoalle: 5
Seuralaisen tähdet kokonaiselämykselle:
5
Seuralaisen tähdet ruoalle: 5 (emmää oikein tiiä mistä valittais)

Muista aiheista

11 maanantai Hei 2016

Posted by Kulttulinaristi in Elokuva, Juoma, Kirjallisuus, Konsertti, Lehti, Matkailu, Museo/Näyttely, Musiikki, Peli, Radio, Ravintola, Resepti, Ruoka, Teatteri, Televisio, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kulinarismi, Kulttuuri

Kuten usein muulloinkin, päädyn nytkin kirjoittamaan muista aiheista.

Julia Cameron on kirjoittanut kirjan ”Tyhjän paperin nautinto”. Se on hyllyssä, en ole lukenut. Minulla sen sijaan on tyhjän paperin kauhu. Mietin koko päivän, mistä kaikista aiheista minun pitäisi kirjoittaa. Blogikuvakansioni alkaa kohta hidastaa tietokonetta, koska se on täynnä kuvia noista kirjoittamattomista aiheista. Selaan kuvia ja ahdistun. Tuijotan tyhjää tilaa, vilkkuvaa kursoria, mietin, mistä pitikään kirjoittaa. Ja jos keksin, ihmettelen, mitä siitä piti kirjoittaa.

Kirjoista Stoner, Tulevaisuuden Arabi, Voi, maamme Suomi… Näytelmistä, joita ei enää edes esitetä, ravintoloista, joiden ruokaa en enää muista, nippanappa ehkä sen, oliko se hyvä vaiko ei. Näyttelyistä. Resepteistä, joita olen keksinyt tai testinyt. Reissuista joita olen tehnyt tai tekemässä. Pohdinnoista, kuten ”mitä kulttuuri on”. Saatan keksiä päivällä lukemattomia hyviä aiheita ja lauseita ja illalla tuijotan vilkkuvaa viivaa.

Talouteni kanssani jakava ehdotti, että alkaisin käyttää sanelukonetta. Sain sellaisen joulupukilta kun tein päättötyötäni ammattikorkeakoulussa. Laitoin siihen paristot ja kuuntelin. Siellä soi peili menneisyydestä, jouluta 2002. Ikivanha peili isovanhempieni luota, jossa on soittorasia. Peili, jota soitan joka kerta pohjoisessa käydessäni. Siellä sanelukoneessa vuosia sitten edesmennyt isoisäni toivotti hyvää Joulua.

.

Kulttulinaristi on Instagramissa

01 perjantai Huh 2016

Posted by Kulttulinaristi in Elokuva, Juoma, Kirjallisuus, Konsertti, Lehti, Matkailu, Museo/Näyttely, Musiikki, Peli, Radio, Ravintola, Resepti, Ruoka, Teatteri, Televisio, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

200 kcal, Arvostan, Arvostelen, Bazar, Bon, Gourmet, Gummerus, Helsinki, Herkku, Homoseksuaalisuus, Johnny Kniga, Kirja, Kotimaan matkailu, Kotiruoka, Kulinarismi, Kulttuuri, Lapsen kanssa, Like, Matkailu, Museokortti, Nähtävyys, Otava/Seven, Perinteinen, Ravintola, Resepti, Siltala, Tammi, Tampere, Tampereen Työväen Teatteri, Teos, Turku, Wsoy

Vastustan kuvien käsittelyä, koska kuvan on oltava ihan oikea kuva, joka on aseteltava ja rajattava ja oikeinväritettävä siinä ottotilanteessa. Koska se on valokuvaamista se.

Ja sitten on hittovie käynyt niin, että olen tutustunut Instagrammiin (tai 6Tag-äppiin) ja Microsoft Picture Manageriin ja molemmilla on niin peevelin helppoa niitä kuvia ihan vähän parantaa. Värejä kirkastaa. Horisonttia suoristaa. Vähän vaan valmista filtteriä lisätä. Sumentaa osasia huolettomasti.

Että niin. Jotta josko kivempia kuvia nähdä tahtoo, niin Instagrammissa on Kulttis nyt myös.

Tuosta sinne mene: https://www.instagram.com/kulttulinaristi/
Jos tykkäät, niin ryhdy seuraamaan.

Moni kiitos.

Gandhi pisteestä pisteeseen -tekniikalla.

Gandhi pisteestä pisteeseen -tekniikalla.

Teen lipittäjäksi ryhdyin

15 maanantai Hel 2016

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Netflix

Ja kohta pian sen jälkeen aloin katsoa Downton Abbey -sarjaa Netflixistä useita kertoja viikossa. Tätä nykyä tykkään siemailla teeni nautiskellessani Downtonista.

Ainoa, mikä erottaa minut muuttumasta täysbritiksi on Amerikan pukilta eli santaklaussilta lahjaksi saamani amerikkalainen Teavana-tee, joka toisaalta tämän teekierteen aloitti.

Alkavat käydä vähiin, kehtaisiko kysyä pukilta…

Teavanan teissä... te'eissä... no joo... on kaikkia ihania sattumia. Eivät ole kitkeriä eivätkä maistu teeltä, mikä parasta. Tykkään nauttia ne isoäidiltäni perimästäni vanhasta hammasharjamukista.

Teavanan teissä… te’eissä… no joo… on kaikkia ihania sattumia. Eivät ole kitkeriä eivätkä maistu teeltä, mikä parasta. Tykkään nauttia ne isoäidiltäni perimästäni vanhasta hammasharjamukista.

Nespresso ja asiakaspalvelu

13 tiistai Lok 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Internet, Kahvi, Kulinarismi

Vaikken olekaan mikään kahvihifistelijä, on kapselikahvi ollut minulle kauhistus. Syy on kapseleiden muovijätteessä. Sitten kohtasin monikansallisen pahuudenytimen ja valaistuin. Nespresson kapselit ovat alumiinia, joten ne voi kierrättää pienmetallijätteeseen ja kun taloyhtiössä sellainen astia löytyy, niin helppoa on.

Nespressolla on muotoilu hallussa. Kapselit ovat kirjavia ja kauniita, koneetkin kivan näköisiä ja oheistuotteet ovat niin hienoja, että niitä tekee mieli ostaa, vaikkei tarvitsisi.

Jonollinen jämäkapseleita.

Jonollinen jämäkapseleita.

Kaikista näistä riippumatta olen vähentänyt kotikahvittelua, enkä ole tullut tilanneeksi kapseleita lisää, vaikka alkavat käydä vähiin. Kapselit tilataan netistä tai puhelinpalvelusta, kaupasta niitä ei saa. Olen venyttänyt tilaamista kauan, kun en ole saanut aikaiseksi. Mutta kas, tänään soi puhelin ja Nespressolta soitettiin ja kysyttiin, olenko tyytyväinen heihin. Olivat kenties huomanneet pitkäksi venähtäneen tilausvälin. Sen sijaan, että olisin näpytellyt tilausta koneelle, nainen luurissa teki sen puolestani ja pisti vielä 20 kapselia veloituksetta.

Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, nautiskelen viimeistään ylihuomenna, mutta ehkä jo huomenna, uusia kahveja. Erittäin hyvää palvelua!

Aamuinen marjasmoothie Soraäänen reseptillä

14 maanantai syys 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Resepti, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Herkku, Jälkiruoka, Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Resepti, Snack

Jaa-a, missä vaiheessa pirtelöstä tuli smoothie? Vai onko niillä joku ero? Pirtelö on syntinen ja smoothie terveellinen. Sillai kai.

On tullut tavaksi surauttaa aamulla satsi ravitsevaa marjapirtelösmoothiejuomaa. Hyvät hyssykät se on niin hyvää, että sen täytyy olla lähempänä syntiä kun terveellistä elämää. Ainesten perusteella se on kyllä terveellinen.

Tässä versiossa on mustikoita ja avokaadoa. Nams.

Tässä versiossa on mustikoita ja avokadoa. Kuohkeuden suorastaan näkee.

Kahden hengen annokseen tulee:
3 dl maustamatonta jogurttia (ihan sama mitä), ainakin 3 dl mustikoita/vadelmia/molempia mieluiten jäisenä, 2-3 dl vettä/maitoa, tömpsäys Forever Ultra Vanilla shake mixiä tai muuta vanilijaista proteiinijuomajauhetta (ei ole pakollinen ainesosa) ja siemeniä, leseitä, pähkinöitä, härkäpapurouhetta… mitä vaan kaapista löytyy. Blenderiin pyörimään ja se – on – siiiiiii – nä.

Kuohkeutta saa avokadolla ja megamakeutta ihan jälkkäritasolle asti banaanilla, kumpikaan ei ole välttämätön. Molempia ei ehkä kannata änkeä samaan satsiin.

Juotava jogurtti – tein itse ja säästin

13 sunnuntai syys 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Resepti, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kotiruoka, Lapsen kanssa, Lounas, Resepti, Snack

Perillinen toivoo evääksi ennen soittotuntiaan banaania ja juotavaa jogurttia. Pikkuisen hirvittää kaupasta ostetun juotavan jogurtin lisäaineet sekä hinta. Vaan kappas, minäpoika tein itse ja säästin.

Ainekset ovat helpot. Kaunis (tietysti) lasipullo (Frezzamokasta, terveyssmoothiesta tai kalliista lasipullomehusta sellaisen saa), mieleistä jogurttia litran säästöpakkauksesta ja mieleistä maitoa. Niitä pulloon suhteella reilu puolet jugua ja vajaa puolet maitoa. Korkki kiinni, vatkutivatkuti ja pim, siinä on juotava jogurtti.

Idyllisen itsetehtyä. Reippaampi olisi askarrellut kivan pienen kangashatun raikkaasta ruutukankaasta.

Idyllisen itsetehtyä. Reippaampi olisi askarrellut kivan pienen kangashatun raikkaasta ruutukankaasta.

Minusta se oli ihan jees, perillinen ilmaisi puolet juotuaan, kuultuaan, että tein sen itse, ettei se ole oikein hänen makuunsa. Ensi kerralla väitän sen olevan kaupantädin laihaa lisäainelitkua.

Perillinen siemaisi muutaman suullisen. No joo, olisi ehkä ollut ihan kylmänä nautinnollisempaa.

Perillinen siemaisi muutaman suullisen. No joo, olisi ehkä ollut ihan kylmänä nautinnollisempaa.

 

Onko se viherpirtelö jos se on violetti?

30 torstai Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Resepti, Salaatti

Mitä tehdä jättimäärälle salaattia, joka kasvaa pihallani?

Alkukesä on salaatti-innon aikaa ja silloin ei kasva mikään (varsinkaan tänä kesänä) ja silloin olisi ihana syödä salaattia ja silloin änkee maahan jokaisen kaupan salaatin, jonka saa syötyä. Nyt on sitten penkki täynnä salaattia ja etanoita, eikä oikein kumpaakaan tee mieli.

Aamiaiseksi päätin tehdä viherpirtelön, koska sellainen on kuuleman mukaan terveellinen. Sitten siis herääkin otsikon kysymys, onko se viherpirtelö, jos se on violetti? Tein tälviissiin:

Laitoin ison nipun lehtisalaattia, pari lehteä korianteria, reilun desin mustikoita, reilun desin vadelmia, reilun desin kylmää vettä ja jääpaloja blenderiin ja surautin sileäksi. Paitsi että liian karkeaksi jäi ja oli vaikea sitten niiden vadelman siementen kanssa kun niin raapivat kurkkua. Huomenna surautan kauemmin.

Taustalla aamupirtelön viherosaa.

Taustalla aamupirtelön viherosaa.

Maku oli vähän hapan, mutta ei liian. Voisihan sitä halutessaan loiventaa hunajalla. Korianteri puski vähän läpi, vaikka sitä oli tosi vähän. Minttu voisi olla tähän parasta, mutta sitä ei omalta pihalta löydy. Pieni luraus luonnonjugurttia voisi pehmentää makua.

Melko näppärästi meni noin öbaut lautasellinen salaattia.

Limesooda, siinäpä vasta kesäjuoma!

27 maanantai Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Resepti, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Hedelmä, Herkku, Jälkiruoka, Kulinarismi, Resepti

Ainoa, mikä puuttuu, on kesä, mutta hittojakos siitä. RESEPTI LÖYTYY LOPUSSA OLEVASTA KUVASTA, hyppää sinne, jos et jaksa jorinoita.

Oli nimittäin yksi kesäinen päivä ja juuri silloin olimme tulleet kutsutuiksi tuttavapariskunnan tuplanelikymppisille. Mikäs sen oivallisempi paikka kesäjuhlille olisikaan kuin siirtolapuutarhamökki. En ole ennen käynyt siirtolapuutarhassa kuin omenavarkaissa nuorna ihmisnä, mutta nyt pääsin oikein luvalla ja sisällekin vielä eikä tarvinut juosta karkuun.

Niinkuin aina (kivoista) juhlista, niin näistäkin piti harmiksi lähteä liian aikaisin pois. Aina vähän jännittää mennä kemuihin (aina, niinkuin niitä kutsuja nyt yli yksi vuodessa tulisi), joista ei oikein tunne ketään. Että onko sitten puhuttavaa ja kenen kanssa ja mitä pitää ja kuitenkaan en osaa ja kuka nyt munkin kanssa ja pitääkö kätellä ja yhtään nimeä en muista ja niin edelleen, mutta nytpä sattui niin mukavaa juhlasakkia että! Ihan oli vieraita ihmisiä, jotka olivat ihan kuin tuttuja ihmisiä. Oikein piti kotimatkalla seuralaisen kanssa yhteen ääneen todeta, että olipa mukavat juhlat ja siellä oli mukavia ihmisiä. Ja niin no, ihmisethän ne juhlan tekevät.

Eikä vain ne ihmiset, vaan myös hyvät tarjoilut. Falafeleja, tahinia, hummusta, munakoisotahnaa, kylmiä (tarkoituksella) yrttiperunoita, salaattia, leipiä… Niin herkullisia kasvisruokia, että ihan unohti olevansa lihansyöjä hän.

Oli vaan niin kivat kekkerit ja olimme jotenkin niin otettuja kutsusta, että on kiva muistella. Mutta josko otsikkoon ja RESPEPTIIN.

LIMESOODA oli tullut päivänsankareille tutuksi heidän asuessaan Intiassa. Tokihan juoman voi valmistaa valmiiksi kannuun, mutta hillittömän kiva idea oli tee-se-itse -limesoodapiste. Ohje alla kuvana:

Tee-se-itse -limesoodan ohje.

Tee-se-itse -limesoodan ohje.

Reseptiähän voi varioida monellakin tapaa. Lapset keksivät lorauttaa sekaan fantaa ja oli kuulemma niiiiin hyvää, että ihan. Aikuinenhan voi lorauttaa sekaan halutessaan vaikka rommia tai giniä. Mutta missään nimessä sitä ei tarvitse muutella, alkuperäinen on paras!

Lukuisia limejä.

Lukuisia limejä.

 

Kesäinen vesimelonijuoma

24 perjantai Hei 2015

Posted by Kulttulinaristi in Juoma, Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Alkoholi, Hedelmä, Herkku, Jälkiruoka, Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Resepti

Siihen nyt ei paljoa tarvita. Halvalla kun saa, kannattaa aina ostaa ihan vaikka vain Sulo Vilenin kunniaksi. Ja vesimeloneitahan saa välillä halvalla. Sitten ne tuppaavat pahenemaan kun kuka nyt sellaista kokonaista vesimelonia jaksaisi syödä? Kannattaa kyllä jaksaa, koska jos sellaista hautoo liian kauan lämpimässä, se räjähtää ja siitäkös sotku syntyy. Tiedän. Kokemusta on. Minä ja olohuone muistamme sen iäti.

Älä siis pahennuta vesimeloniasi, vaan tee siitä raikas juoma (jos et jaksa/halua syödä kaikkea).

Tarvitaan vesimeloni(a), kylmää vettä, juoksevaa hunajaa ja jääpaloja. Viilennetään meloni jääkaapissa (ei oo pakko, mutta tulee parempi). Kaavitaan hedelmäliha siemenineen päivineen blenderiin tai tehariin tai mihin vain sekoittimeen, lisää tilkka vettä, vähän hunajaa ja reilusti jääpaloja. Sekoitetaan tasaiseksi ja juodaan pois. Nam nam, käy sekä aamupalasta että jälkiruoasta. On ehkä terveellinenkin.

Niin, ja jos tähän lisää jotain hyvää alkoholia, niin tästähän saa hyvän drinksun!

Vesimelonijuoma lasissa, hunaja auringossa.

Vesimelonijuoma lasissa, hunaja auringossa.

← Older posts

Arkisto

  • toukokuu 2018 (1)
  • huhtikuu 2018 (6)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (4)
  • syyskuu 2017 (5)
  • elokuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (2)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • marraskuu 2016 (3)
  • lokakuu 2016 (8)
  • syyskuu 2016 (7)
  • elokuu 2016 (6)
  • heinäkuu 2016 (12)
  • kesäkuu 2016 (3)
  • toukokuu 2016 (3)
  • huhtikuu 2016 (10)
  • maaliskuu 2016 (16)
  • helmikuu 2016 (7)
  • tammikuu 2016 (7)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (18)
  • lokakuu 2015 (16)
  • syyskuu 2015 (14)
  • elokuu 2015 (10)
  • heinäkuu 2015 (29)
  • kesäkuu 2015 (6)
  • toukokuu 2015 (5)
  • huhtikuu 2015 (7)
  • maaliskuu 2015 (9)
  • helmikuu 2015 (27)
  • tammikuu 2015 (29)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (19)

Kategoriat

  • Elokuva (12)
  • Juoma (20)
  • Kirjallisuus (75)
  • Konsertti (14)
  • Lehti (7)
  • Matkailu (61)
  • Museo/Näyttely (18)
  • Musiikki (24)
  • Peli (7)
  • Radio (5)
  • Ravintola (58)
  • Resepti (59)
  • Ruoka (125)
  • Teatteri (40)
  • Televisio (12)
  • Yleinen (248)

Avainsanat

200 kcal Alkoholi Arvostan Arvostelen Bazar Bon Eines Elokuva Elämys Ferran Adrià Gourmet Grillaus Hans Välimäki Hedelmä Helsinki Herkku Historia Homoseksuaalisuus Hämmästelen Juusto Jälkiruoka Kahvi Kahvila Kala Kana/broiler Kasvisruoka Keitto Kirja Konsertti Kotimaan matkailu Kotiruoka Kulinarismi Kulttuuri Lapsen kanssa Lastenteatteri Leipä Liha Like Lontoo Lounas Maisema Matkailu Menorca Moskova Museo Museokortti Musiikki Musikaali Nähtävyys Näyttely Otava/Seven Oulu Perinteinen Pizza Pori Praha Ravintola Resepti Salaatti Snack Stockmann Tammi Tampere Tampere-Talo Tampereen Teatteri Tampereen Työväen Teatteri Teatteri Televisio Televisiosarja Teos Turku Valokuvin kerrottu Venäjä Wsoy Ärsyttävää

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

Follow Kulttulinarismia on WordPress.com

Pidä blogia WordPress.comissa.

  • Seuraa Seurataan
    • Kulttulinarismia
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Kulttulinarismia
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...