Tag Archives: Kana/broiler

Kanakebab kotikonstein

04 sunnuntai Hel 2018

Posted by in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ 4 kommenttia

Avainsanat

, , , ,

Tulin löytäneeksi maailman kiehtovimman facebook-sivun. Sen nimi on Chefclub. Siellä näytetään videoita, jossa tehdään näyttäviä ruokia. Yleensä lopuksi jotain leikataan ja sen sisus valuu. Kieltämättä aika tyydyttävää.

Päätin testata kanakebabia. Ongelmaksi muodostuu ranskan kieli, mutta onneksi on video. Chefclubin videon näet tästä linkistä.

Katso video, oma toteutukseni tulee tekstin jälkeen kuvissa.

Mausteissa esiintyy Quatre Epices. Luulin vain hakevani tällaisen nelimausteen kaupasta, mut se ei mennytkään niin. Internet antoi siitä sitten vähän erilaisia sovelluksia, joten päädyin Herkkusuun lautasella-ruokablogin verisoon.

NELIMAUSTE (qutre epices)
2 osaa valkopippurijauhetta
2 osaa muskottipähkinäjauhetta
1 osa mustapippurijauhetta
1 osa neilikkajauhetta

Nelimauste on ollut suositumpaa Suomessa joskus 60- ja 70-luvuilla, kun on opittu vähän käyttämään muutakin maustetta kuin suolaa ja pippuria. Sitä käytetään myös jauhelihamausteen sijaan.

Nelimauste (quatre epices).

Jugurtin sekaan videon mukainen määrä nelimaustetta ja paprikajauhetta.

Näin tuli kanafileestä enkelin siivet.

Hyllyvä, löllyvä, epätasapainoinen torni. Yhden tikun lisäksi jouduin tulemaan muilla.

Se keikahti paiston puolessa välissä. Tätä vaihetta ei näytetty videossa.

Pikkuisen jäi puuttumaan, että olisi näyttänyt samalla kuin kokkiklubin videolla…

Tekisinkö kanakebabia uudestaan? Tuskinpa. Se on näyttävä ruoka, jos sen saa tehtyä oikein. Uunista tultua se oli aika valju, joten suihkin sitä vähän bbq-glaseeraussoosilla. 40 minuuttia 220 asteessa oli liian lyhyt aika, koska kana oli keskeltä aivan raakaa.

Kun kanan oheen tarjoili maissitortilloja, guacamolea, salsaa, raitaa, fetaa, salaattia, kurkkua ja tomaattia, niin menihän se mauttomampikin kana.

Kanakebab oli kuin tölkkikana (tiedäthän: oluttölkki kanaan ja hiiligrilliin valmistumaan): työläs ja näyttävä, mutta makunsa puolesta ei mitään erikoista.

Karu Izakaya, Turku

07 tiistai Maa 2017

Posted by in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , ,

Vihdoinkin.

Pari vuotta olemma olleet menossa turkulaisten, syvästi kulinaristisoituneiden ystäviemme kanssa heidän suosittelemaansa ravintolaan Karu Izakayaan. Aina on tullut joku este vaan nyt ei.

Ystävien suosituksesta päädyimme maistelumenuun ja se oli satavarmalla nappi valinta. Jos olisin oikea ravintolakriitikkoarvostelija, olisin kirjoittanut kaikkien ihanuuksien ainekset ylös, ne meille kuitenkin seikkaperäisesti (muttei liian) kerrottiin. Kerron ne nyt vain vähän yksinkertaisemmin esim. että kalapallero.

Annan kuvien kertoa puolestaan, mutta sen vain sanon, että paikka on miellyttävä ja aika pieni, pöytävaraus varmastikin tarvitaan. Tavallisena torstai-iltana ravintola oli täynnä. Maistelumenu on rahansa väärti (48€/hlö, tarjoillaan koko pöydälle). Annokset eivät ole suuria, mutta määrä ja makujen kirjo on mukava. Vettä kannetaan pöytään pyytämättä, joten kerrankin sitä on riittävästi.

Alkupala.

Pehmoiset höyrytetyt sämpyläiset taskuraputäytteellä. Pehmoinen pulla, rapea ja maukas sisus, ah.

Suussa sulavia kalapalleroita päällä ilmassa väreilevää tonnikalalastua.

Kalan palasia.

Mehukasta broileria ihanan tulisessa kastikkeessa.

Maukkaita, vähän vain turhan kuivia, ribsejä.

Ällistyttävän herkullista, suussa sulavaa sashimia.

Hyvät ja laadukkaat sushit.

Jälkkäriäkin kahta sorttia.

Usein tämän tyyppisissä ravintoloissa suositellaan ottamaan ”paljon pieniä annoksia ja sitten jakamaan”. Se on kamalaa, koska aina joku on se, joka syö kaiken ja joku se, joka ei kehtaa ottaa.  Karu Izakayassa sanoivat myös tämän ahdistusta aiheuttavan ohjeen, mutta kaikeksi onneksi maistelumenu oli rakennettu nerokkaasti niin, että kaikkea oli sopivasti tasamäärät kullekin syöjälle hienosti ja kauniisti laitettuna.

Vanha sanonta ”kyllä hyvää kannattaa odottaa” piti jälleen paikkansa. Erinomainen ravintolareissu!

Ravintola: Karu Izakaya
Missä: Aurakatu 3, Kauppatorilta Aurajokea kohti vasemmalla
Vinkki: Ensimmäisellä kerralla ehdottomasti maistelumenu, se pidempi! Mene arkena, se on edullisempaa.
Palvelu: Leppoisaa.
Tykkäsinkö: Todella paljon.
Oliko kallis: Maistelumenun hinta ei ainakaan ollut paha. Annoksia saa alkaen muutamista euroista (kimchi 5 €), mutta ne ovat toki pieniä. Paljon erilaisia menuja ja lajitelmia. Ottaisin jonkun sellaisen.
Menisinkö uudestaan: Ehdottomasti!
Montako tähteä (1-5) kokonaiselämykselle: 5
Montako tähteä (1-5) ruoalle: 5
Seuralaisen, ensikertalainen myös, tähdet kokonaiselämykselle: 4,5 (vois sille kyllä vitosenkin antaa… mietin että mikä muu ois saanu vitosen… mutta annetaan nyt se 4,5)
Seuralaisen tähdet ruoalle: 4,5 (oli tosi hyvää)

Friends & Brgrs – pikkuisen parempaa purilaista

04 perjantai Mar 2016

Posted by in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

, , , , , , , ,

Osallistuin Tampereen Friend & Brgrs -ravintolan maistelutilaisuuteen. Nyt olenkin katsellut alla olevaa videota lukuisia kertoja miettien, että on se vaan hienoa, että halpa(laatu)hamppariketjuille on saatu todellisia kilpailijoita.

Firneds & Brgrs on suomalainen hampurilaisravintolaketju, jolla on neljä ravintolaa Suomessa ja yksi Tanskassa. Ruoat valmistetaan mahdollisimman hyvistä ja lisäaineettomista kotimaisista raaka-aineista. Sämpylät leivotaan joka päivä itse oman ravintolan leipomossa. Sitä arvostan kovasti viimeistään nyt, kun olen nähnyt, kuinka eräässä nimeltä mainitsemattomassa kultaisin kaarin varustetussa hampurilaisravintolassa kymmenet lavalliset sämpylöitä seisovat kadun varressa useita tunteja.

Poikkesin ravintolassa jo hetimiten sen auettua Tampereelle. Linkki juttuun tässä. Siitä asti on ollut into mennä ravintolaan uudestaan. Nyt siihen tarjoutui erinomainen tilaisuus.

Tervetuloa ja sitten kierrokselle tutustumaan ravintolan leipomoon ja keittiöön. Kierroksen jälkeen limut kouraan ja vatsa kurnien ruokaa odottelemaan.

Tervetuloa ja sitten kierrokselle tutustumaan ravintolan leipomoon ja keittiöön. Kierroksen jälkeen limut kouraan ja vatsa kurnien ruokaa odottelemaan.

Friends & Brgrsissa toiminta on avointa ja keittiö halutaan pitää näytillä. Kiva katosa, kuinka hampparit ja ranet valmistuvat.

Friends & Brgrsissa toiminta on avointa ja keittiö halutaan pitää näytillä. Kiva katosa, kuinka hampparit ja ranet valmistuvat.

F&B on kehittänyt manlaisensa tavan valmistaa ranskiksia. Ne eivät olekaan French Fries, vaan Fresh Fries. Perunat pestään kunnolla ja suikaloidaan kuorineen päivineen. Ne keitetään ensin vedessä, sitten kylmässä öljyssä ja viimeiseksi kuumassa öljyssä. Aitoa perunaa, ah niin rapeaa. Ihan toista kuin nopeasti öljyyn heitetyt pakastesuikulat.

F&B on kehittänyt manlaisensa tavan valmistaa ranskiksia. Ne eivät olekaan French Fries, vaan Fresh Fries. Perunat pestään kunnolla ja suikaloidaan kuorineen päivineen. Ne keitetään ensin vedessä, sitten kylmässä öljyssä ja viimeiseksi kuumassa öljyssä. Aitoa perunaa, ah niin rapeaa. Ihan toista kuin nopeasti öljyyn heitetyt pakastesuikulat.

Illan menu oli maistelupalaset Classic Burgerista...

Illan menu oli maistelupalaset Classic brgerista…

...Chevre brgerista ja Vegan brgerista sekä...

…Chevre brgerista ja Vegan brgerista sekä…

...yksi oman valinnan mukaan. Hampurilaisia voi tuunata lisätäytteillä. Kannattaa ehkä koekilla.

…yksi oman valinnan mukaan. Hampurilaisia voi tuunata lisätäytteillä. Kannattaa ehkä kokeilla.

Hampurilaiset tehdään aina tilauksesta, joten ruoka on tuoretta. Sämpylä ei ole ehtinyt mennä kovaksi eikä ranskalaiset löysiksi. Tässä on Chevre brgr neljään osaan jaettuna. Vuohenjuusto on pihvin päällä tahnamaisena lisänä, ei paksuna kökkönä. Kuulin, että jopa vuohenjuuston vihaajat olivat tästä makuelämyksestä innoissaan. Tomaatti-chilikastike taittaa hieman vuohenmaidon makua ja antaa kokonaisuudelle kivan pikkupotkun.

Hampurilaiset tehdään aina tilauksesta, joten ruoka on tuoretta. Sämpylä ei ole ehtinyt mennä kovaksi eikä ranskalaiset löysiksi. Tässä on Chevre brgr neljään osaan jaettuna. Vuohenjuusto on pihvin päällä tahnamaisena lisänä, ei paksuna kökkönä. Kuulin, että jopa vuohenjuuston vihaajat olivat tästä makuelämyksestä innoissaan. Tomaatti-chilikastike taittaa hieman vuohenmaidon makua ja antaa kokonaisuudelle kivan pikkupotkun.

Enpä olisi tullut kokeilleeksi Vegan brgria ellei sitä oliis eteeni kannettu. Maku on aivan mainio, mutta pihvissä saisi olla enemmän rakennetta. Minä kun en vegaanihommista niin ymmärrä, niin en tiedä, olisiko se edes mahdollista. Joka tapauksessa voisin ottaa samanmoisen toistekin. Myös muita F&B:n hampurilaisia saa vegaaniversioina. Kuten aiolinkin ja vannoutuneena lihansyöjänä voin sanoa, että eroa tavalliseen majoneesiin ei huomaa.

Enpä olisi tullut kokeilleeksi Vegan brgria ellei sitä oliis eteeni kannettu. Maku on aivan mainio, mutta pihvissä saisi olla enemmän rakennetta. Minä kun en vegaanihommista niin ymmärrä, niin en tiedä, olisiko se edes mahdollista. Joka tapauksessa voisin ottaa samanmoisen toistekin. Myös muita F&B:n hampurilaisia saa vegaaniversioina. Kuten aiolinkin ja vannoutuneena lihansyöjänä voin sanoa, että eroa tavalliseen majoneesiin ei huomaa.

Ja ne erikoisvalmisteiset ranskalaiset. Ah. Kyllähän näitä syö.

Ja ne erikoisvalmisteiset ranskalaiset. Ah. Kyllähän näitä syö.

Ja näihin niitä dippailee. Jos tahdot yrttisen valkosipulista majoneesia, pyydä "vihreää majoneesia". Jos en olisi tiennyt, olisin veikannut avokadoksi. Valkoinen majoneesi on vegaaniaiolia ja punaisista toinen sinappiketsuppiaiolia ja toinen chipotlemajoneesia. Mikä vain on hyvää. Pöytäseurueemme äänesti vihreän majoneesin parhaaksi. Itse tykästyin eniten kahteen punaisempaan.

Ja näihin niitä dippailee. Jos tahdot yrttisen valkosipulista majoneesia, pyydä ”vihreää majoneesia”. Jos en olisi tiennyt, olisin veikannut avokadoksi. Valkoinen majoneesi on vegaaniaiolia ja punaisista toinen sinappiketsuppiaiolia ja toinen chipotlemajoneesia. Mikä vain on hyvää. Pöytäseurueemme äänesti vihreän majoneesin parhaaksi. Itse tykästyin eniten kahteen punaisempaan.

Koska normaalimpia lihahampurilaisia oli jo maisteltu, päätin testata Cesar brgrin. Suosituksesta lisäsin siihen vielä pico de gallo -salsan ja ahneuksissani myös pekonin. Lisäily kannatti. Niin oli herkkua. Kanaan rohkenin lähteä kuultuani, että kana on hampurilaisessa fileenä, ei suinkaan friteerattuna kanamössönä. Sehän oli siis suorastaan terveellistä. Ja mitä terveellisyyteen tulee, niin F&B:ssä on tarjolla myös salaatteja ja hampurilaisensa saa myös ilman sämpylää salaatinlehteen käärittynä.

Koska normaalimpia lihahampurilaisia oli jo maisteltu, päätin testata Cesar brgrin. Suosituksesta lisäsin siihen vielä pico de gallo -salsan ja ahneuksissani myös pekonin. Lisäily kannatti. Niin oli herkkua. Kanaan rohkenin lähteä kuultuani, että kana on hampurilaisessa fileenä, ei suinkaan friteerattuna kanamössönä. Sehän oli siis suorastaan terveellistä. Ja mitä terveellisyyteen tulee, niin F&B:ssä on tarjolla myös salaatteja ja hampurilaisensa saa myös ilman sämpylää salaatinlehteen käärittynä.

Edessä täysin tuunaamaton Aioli brgr ja takana Cesar brgr pekonilla ja pico de gallolla. Lämmin suositus molemmille.

Edessä täysin tuunaamaton Aioli brgr ja takana Cesar brgr pekonilla ja pico de gallolla. Lämmin suositus molemmille.

Lähtökahvien sijaan tuli maisteltua lähtöshaket. Meneekö överiksi jos kehun niitäkin? Mutta kehun. Vanilijajäätelöä ja kunnon suklaakastiketta sekaisin surrur tai mansikkaversiossa oikeita (talvella tietysti pakasteesta) manskuja survottuna, sokeroimatta tai hilloamatta. Todella hyvät maut ja ihana raikkaus. Uusimpana uutuutena kahvisuklaapirtelö, joka on kuin suklaapirtelö, mutta lisänä on vähän jähdytettyä kahvia. Silkkistä, samettista. Sellainen, millainen soisi maitokahvin olevan.

Lähtökahvien sijaan tuli juotua lähtöpirtelöt. Meneekö överiksi jos kehun niitäkin? Mutta kehun. Vanilijajäätelöä ja kunnon suklaakastiketta sekaisin surrur tai mansikkaversiossa oikeita (talvella tietysti pakasteesta) manskuja survottuna, sokeroimatta tai hilloamatta. Todella hyvät maut ja ihana raikkaus. Uusimpana uutuutena kahvisuklaapirtelö, joka on kuin suklaapirtelö, mutta lisänä on vähän jähdytettyä kahvia. Silkkistä, samettista. Sellainen, millainen soisi maitokahvin olevan.

 

Kokonaisena palvattu broileri Herkkuveräjästä

03 keskiviikko Elo 2016

Posted by in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , ,

Ystävä soitti kysyäkseen saako antaa ruokavinkin. Koska uskon vilpittömästi hänen makuunsa, mitä ruokaan tulee, otin vinkin vakavissani vastaan. Opin seuraavaa:

Tampereen Kauppahallin keskikäytävällä, Hallituskadun ovesta tultaessa toisessa kopissa vasemmalla (joo sen vihanneskaupan jälkeen) on Herkkuveräjä-niminen puoti, jossa myydään ruokaa ihan tästä lähiseuduilta.

Sano Herkkuveräjä, kun tahdot hyvää lihaa.

Sano Herkkuveräjä, kun tahdot hyvää lihaa.

Siellä on myynnissä kokonaisena palvattuja broilereita, jotka voi syödä sellaisenaan tai lämmittää grillissä. Liha on kuulemma mitä mehevintä ja maistuu ihanasti savustetulta. Kylmänä sitä voi kuulemma pilkkoa vaikka salaattiin ja lämpimänä maku ja mehukkuus senkuin paranevat.

Kauppahalliin tuli kiire. Herkut olivat menneet loppumaan jo sille päivälle, mutta seuraavana oli päivä uus. Yllätin sekä itseni, että hillittömän leppoisan kauppiaan ostamalla kanoja heti viisi kappaletta. Halusin jakaa ilosanomaa muillekin, vaikken ollut itse edes testannut. Koko kauppatapahtumasta jäi niin kiva fiilis, että palasin seuraavana päivänä täydentämään tilausta vielä kahdella kanalla, jotka päätin tarjota ystävilleni viikonloppuna.

Perjantai-iltana tein kotona harjoitusannoksen. Broileri näytti kylmänä koiran lelulta, mutta leppeällä lämmöllä kun sitä grillissä puolisen tuntia lämmittelin, se muuttui herkullisen kiiltäväksi ja sai pintaan kauniin värin. Jos grillaus tarjoaa aina hyvät tuoksut, niin nyt se tarjosi häkellyttävän täydellisen, sopivan savuisen tuoksuelämyksen. Suorastaan harmitti, ettei naapuri ollut kotona aidan takana kadehtimassa. No jaa, olisi saattanut saada maistiaisen.

Mitä sellainen broileri sitten maksaa? Se maksaa naurettavan 8,90 €.

Kokonaisena palvatun broilerin voi syödä kylmänä tai lämmittää grillissä (tai uunissa). Kylmänä se näyttää kumiankalta ja lämpimänä kiiltävän herkulliselta.

Kokonaisena palvatun broilerin voi syödä kylmänä tai lämmittää grillissä (tai uunissa). Kylmänä se näyttää kumiankalta ja lämpimänä kiiltävän herkulliselta.

Grillissä lämmitetty, reilusti väriä ottanut ja kiillon saavuttanut broileri leikkautuu helposti puoliksi ja asettuu kauniisti tarjolle letkajenkka-asentoon.

Grillissä lämmitetty, reilusti väriä ottanut ja kiillon saavuttanut broileri leikkautuu helposti puoliksi ja asettuu kauniisti tarjolle lavatanssiasentoon.

Mitä sen kanssa? Mitä vaan, mutta ihan noin ehdotuksena: arki-iltana kylkeen voi sipaista nopean version yrttisestä peruna-tomaattisalaatista ja pyhänä tehdä saman, mutta lisätä annokseen erilaisia majoneeseja (majo+sitruunamehu tai majo+chilisoosi), mummon kurkkuja eli hölskykurkkuja sekä pikamarinoitua punasipulia. Edellisistä linkeistä resepteihin itsesi ohjaa.

Tarjoiluehdotus arki-iltaan ja vähän kovempaan nlkään.

Tarjoiluehdotus arki-illalle vähän kovempaan nälkään.

Tarjoiluehdotus pyhäpäivälle.

Tarjoiluehdotus pyhäpäivälle.

 

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti Kulttulinaristin tapaan

01 maanantai Elo 2016

Posted by in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , ,

Erinomainen resepti kesähitti kehittyi, kun piti keksiä Kauppahallista löytyvän Herkkuveräjän kokonaisena palvatulle broilerille nopea, vähän kevyempi perunasalaatti. Sopii muullekin grilliruoalle.

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti.

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti.

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti Kulttulinaristin tapaan
Pese ja rapsuttele (mutta älä kuori) haluamasi määrä uusia perunoita. Keitä ne suolatussa vedessä ja jätä napakoiksi. Anna jäähtyä ja jäähdyttyä pilko ne reiluiksi suupalasiksi (eli kahteen tai kolmeen osaan jos eivät valtavia ole).

Pilko puolikkaaksi reilusti pikkutomaatteja (Pirkan kolmionmuotoisessa muovipakkauksessa tulevat ovat valitettavasti parhaita). Suikaloi tai silppua pätkä purjosipulia.

Kerää puutarhasta tai kaupasta reilu nippu ainakin 2-3 eri yrttiä (esim. salvia, timjami, persilja, rosmariini, korianteri, basilika… tai mitä nyt löytyy) ja silppua ne. Ei tarvi olla ihan pientä. Murskaa kynsi tai pari valkosipulia. Kaada oliiviöljyä pikkuastiaan niin paljon kuin kehtaat ja sekoita osa yrteistä ja valkosipuli öljyn sekaan ja sekoittele. Voit lorauttaa myös balsamicoa ja rouhia mustapippuria ja lisätä savupaprikajauhetta (mutta ei ole pakko).

Pilko nipullinen rucolaa ja/tai jotain salaattia aika pieneksi.

Runsaasti kaikemmaailman yrttejä ja purjosipulia. Saa silputa pieneksi tai leikkoa vähän huolettomammin.

Runsaasti kaikemmaailman yrttejä ja purjosipulia. Saa silputa pieneksi tai leikkoa vähän huolettomammin.

Yhdistä perunan palat, tomaatit, salaatit ja purjosipuli. Liruttele maustettua öljyä sekaan samalla koko annosta kevyesti ja varovasti kauhalla, lastalla tai kädellä sekoitellen. Varo rikkomasta perunoita (tämän vuoksi saavat jäädä napakoiksi). Lisää loput yrtit ja sirottele sekaan sormisuolaa.

Laita kannen tai kelmun alle kylmään ja kohta sitten syö kaikki pois. Perunan maku ei paljon yön aikana parane.

Tarjoiluvinkki: Menee tällaisenaan lisukkeena tai kevyenä ruokana. Sekaan voi lisätä myös kananmunan tai avokadon paloja. Lisätä voi myös kanaa, savukalaa, kinkkua, ihan mitä vain.

Tuunausvinkki: Jos aikaa tuntuu olevan liikaa, leikkaa ne pikkutomaatit pitkittäin puoliksi, levitä ne uunipellille ja roiski päälle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja paahda hetki grillivastuksella. Anna jäähtyä. Lisää sitten perunoiden sekaan. Tämän voi toki tehdä myös lämpimillä perunoilla ja tomaateilla, tuleepa lämmin salaatti.

Pikamarinoitu punasipuli, Henna-tädin herkku

29 perjantai Hei 2016

Posted by in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , ,

Pikamarinoitu punasipuli eli Henna-tädin herkku on ihastuttava lisäke ruoalle kuin ruoalle, lähinnä nyt kuitenkin pääruoalle. Lihalle, kanalle, kasviksille… Opin sen aikoinaan Santeri Vuosaran luotsaamalla pääsiäisruokakurssilla niinä hyvinä aikoina kun työväenopistossa opetettiin ruoanlaittoa viimemistä paikkaa myöten täysillä ruokakursseilla.

Vaikka tämä onkin ”vain” lisäke, kannattaa sitä tehdä kerralla reilusti. Jääkaapissa se senkuin paranee. Eikä se sillälailla maistu sipulilta kuin luulisi sipulin maistuvan. Se kannattaa tehdä sen verran enne ruokailua, että ehtii vähän kylmässä ässehtiä eli tekeytyä, niinkuin sanovat, mutta jos ei ehdi, ei ehdi ja tekee suoraan pöytään vaan.

Pikamarinoitu punasipuli
Kuori vaikka 3 punasipulia ja leikkaa ne mahdollisimman ohuiksi renkaiksi tai soiroiksi, mitä nyt sattuu tulemaan. Laita kookkaahkoon kulhoon ja lisää joukkoon suolaa (pehertäisin sormisuolaa, mutta mikä vain käy), sokeria ja lorauta siideri- tai valkoviinietikkaa ja maukasta oliiviöljyä. Puristele kasaa reippaasti niin, että sipulit vähän pehmentyvät. Maista. Lisää jotain ainesta jos on tarvis ja laita kannen tai kelmun alle jääkaappiin.

Pikamarinoitu punasipuli vain paranee seuraavaksi päiväksi.

Pikamarinoitu punasipuli vain paranee seuraavaksi päiväksi.

Siinä se. Ei se ole vaikea, mutta hyvä se on.

Turun Kauppahallin uusi elämä

19 lauantai Maa 2016

Posted by in Matkailu, Museo/Näyttely, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , , , , ,

Kyl mää niin kauhiast pal ilahtusisin ku Kauppahallis Turkkuses pitäytysisisisisin.

Se oli hyvänen aika puhjennut kukkaan. Siellä oli vilinää ja vilskettä. Leveä hymy karehti tamperelaisenkin huulilla, kun HÄN Turun Kauppahallissa kuljaili. Kerrassaan. Kyllä jos jossain, niin juuri Turussa soisi Kauppahllin olevan virkeä ja täynnä. Ja se oli.

Oli ravintolaa ja kahvilaa, liha-, kala ja maustekauppaa, ja jos ei ihan jokainen, niin ainakin ihan melkien jokainen liiketila täynnä. Ja Alkoki. Ihan ku nykyiseski pääkaupunkis.

Ja aivan oikeutetusti, monen monituista vuotta hiljaiseloa viettäneellä, nyt reipastuneella ja nuorekkaalla, mutta kuitenkin pohjimmiltaan vanhalla Kauppahallilla on nettiosoitteenaankin kauppahalli.fi. Ainoa oikea? Joo vai?!

Turun Kauppahalli löytyy Hansakorttelin ja Kauppatorin lähettyviltä osoitteesta Eerikinkatu 16.

Raikkaita vihanneksia.

Raikkaita vihanneksia.

Hillitön kalatiski ja vielä hillittömämmät lounasannokset Herkkunuotassa.

Hillitön kalatiski ja vielä hillittömämmät lounasannokset Herkkunuotassa.

Sushia ja vaikka mitä muita herkkuravintoloita.

Sushia ja vaikka mitä muita herkkuravintoloita.

Iso kahvila suurella pöytäalueella.

Iso kahvila suurella pöytäalueella.

Salaatti- ja keittolounaita tarjoavia ravintoloita.

Salaatti- ja keittolounaita tarjoavia ravintoloita.

Jopa salaattibuffet.

Jopa salaattibuffet.

Unohtamatta iki-ihanaa pikkumuseota pysyvällä henkilökunnalla.

Unohtamatta iki-ihanaa pikkumuseota pysyvällä henkilökunnalla.

 

Kevyt broileri-vihannesvuoka uunissa – alle 200 kcal

01 maanantai Hel 2016

Posted by in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Vuosi vaihtui kuukausi sitten, joten viimeistään nyt on aika tehdä kevennys. Kelle on, kelle ei, mulle on.

Talvi on uuniruokain aikaa ja tänään tuli testattua vähälihaista, paljovihanniksikasta uunivuokaa. Reseptistä riittää viiteen nippanappa alle 200 kalorin annokseen.

Kevyt ja kypsä broileri-vihannesvuoka.

Kevyt ja kypsä broileri-vihannesvuoka.

Ja se resepti menee näin:
Kuori ja pilko suupalan kokoisiksi paloiksi sekä laakeaan vuokaan laita NOIN
300 g porkkanaa (=muutama)
300 g lanttua (=jotain puolikas)
200 g palsternakkaa (=noin yksi aika iso)
200 g maa-artisokkaa (=ehkä viisi)
250 g sipulia (=pari-kolme)
20 g valkosipulia (=noin 6 kynttä)
200 g herkkusieniä (=paketillinen tuoreita)
Suolaa sekä pippuroi sopivasti ja sekoita kaikki keskenään.

Paista pannulla pienessä määrässä oliiviöljyä tai muuta mieluista rasvaa (5 g eli teelusikallinen riittää mainiosti)
400 g broilerin jauhelihaa (=yksi paketillinen)
ja mausta se voimakkaasti. Suolaa ja pippuria tottakai, mutta lisäksi vaikka savupaprikajauhetta, valkosipulijauhetta ja kuivayrttejä kuten salviaa ja basilikaa.

Levitä paistettu jauheliha vihannesten päälle ja ja lurauta pohjalle noin 2,5 dl liha- tai kasvislientä (tein fondista). Peitä vuoka foliolla tai kannella.

Uunissa voi muhia 180 asteessa noin 1,5 tuntia.

Yhdessä ainesten mukaisessa vuoassa on kaloreita alle 1000 ja viidesosa (alle 200 kcal) siitä on varsin runsas.

Aika hyvä, etten sanois.

Kermainen kantarellikastike Kulttulinaristin tapaan

11 keskiviikko Mar 2015

Posted by in Resepti, Ruoka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

Kermainen kantarellikastike tai kantarellimuhennos sopii mainiosti Poronpaistille tai Juustoiselle uunilohelle, mutta myös muille lihoille ja kaloille. Tokihan se kasvisruokahenkeen käy myös sellaisenaan. Lisukkeesta tuleekin pääruoka.

Taisi kastike mennä enemmän muhennoksen puolelle.

Taisi kastike mennä enemmän muhennoksen puolelle.

Tarvitaan kantarelleja ja tavallisia keltasipuleita, jotka molemmat silputaan pieneksi. Murskataan myös valkosipulia. Paistetaan kantarellit voissa pienissä erissä, että kuivahtavat. Sitten kuullostetaan sipulit ja valkosipulit voissa myös. Yhdistetään sipulit ja kantarellit. Lorautetaan sekaan kuohukermaa. Kastikkeeseen enemmän, muhennokseen vähemmän. Keitellään pienellä ja samallaa maustetaan.

Suola ja mustapippuri ovat ehdottomat. Itse tykkään lisäksi laittaa kuivattua basilikaa, timjamia ja oreganoa. Jos maku ei ala asettua, kannattaa lisätä muutama tippa tabascoa, koska sillähän tekee vanhan legendan mukaan rasvattomasta maidosta kevytmaidon veroista (uskoo ken tahtoo). Tässä sötkötyksessä sillä ei haeta tulisuutta, vaan nimenomaan tuota makujen rikastamista. Joskos kaapista löytyy vielä jotain fondia, voi sellaista roiskaista sekaan lopuksi. Mitään suhteita mausteille on vaikea sanoa, mutta kaikkea vähän kerrallaan, niin päästään parhaaseen lopputulokseen.

The Tapas Gastrobar, Es Mercadal, Menorca

02 maanantai Mar 2015

Posted by in Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

Ravintolatarjonta Menorcalla ei kahden viikon kokemuksella ollut erityisen laadukas. Oli vaikea löytää ravintolaa, jossa voisi kokea kulinaristisia elämyksiä. Turistirysissä tarjotaan tietysti arvokasta rysäruokaa, mutta saisihan se silti hyvää olla. Espanjan, johon Menorca kuuluu, erottaa Kreikasta se, että Kreikassa vaikka menisi kuinka kuppaiseen pieneen ravintolapahaseen, saa sieltä aina hyvää ruokaa.

Es Mercadal on ihastuttava pieni kylä saaren päätien (Me-1) ja Fornellsiin menevän tien (Me-15) risteyksessä. Siellä järjestetään kerran viikossa (ainakin kesällä 2015) käsityöläismarkkinat ja voi, ne ovat paljon aidommat ja ihanammat, kuin vaikka Ciutadellan vastaavat. Hyvä meininki eikä turisteja nimeksikään.

Es Mercadalin iltamarkkinat kuhisevat elämää ja kohtuuhintaista hankittavaa.

Es Mercadalin iltamarkkinat kuhisevat elämää ja kohtuuhintaista hankittavaa.

Pääkadun varrella on kadulle levittäytyvä The Tapas Gastro Bar, jonka tearssi on markkinailtana aivan täynnä. Saamme kuitenkin pöydän viidelle. Tilaamisessa ja ruoan tulemisessa kestää vähän, mutta mikäs siinä markkinameininkejä katsellessa.

Sisätilojakin on, mutta kesällä kaikki istuvat pihalla.

Sisätilojakin on, mutta kesällä kaikki istuvat pihalla.

The Tapas Gastro Bar levittäytyy autotielle asti.

The Tapas Gastro Bar levittäytyy autotielle asti.

Valitsemme kahdelle aikuiselle liha- ja juustolautaset ja yhdelle aikuiselle pizzan. Lapsi saa paneroituja kanafileitä. Tilaamme vielä lisäksi patatas bravas ja isoja katkarapuja. Liha- ja juustolautaset ovat järisyttävän kokoiset ja ruokaa on suorastaan liikaa. Ja se kaikki on niin, niin hyvää. Parasta Menorcalla.

Aika hauska yksityiskohta menussa: "from alla types of chemicals". Jäi se salaatti tilaamatta.

Aika hauska yksityiskohta orgaasinessa salaatissa: ”from alla types of chemicals”.

Lihalautanen.

Lihalautanen.

Juustolautanen.

Juustolautanen. Mikään lautanen, vaan suuri levy.

Mehevä pizza.

Mehevä pizza.

Kanakori.

Kanakori.

Patatas bravas aidoimmillaan.

Patatas bravas aidoimmillaan.

Ihanat katkaravut.

Ihanat katkaravut.

Kuitti kaikesta siitä määrästä. Ei paha. Ei paha ollenkaan.

Kuitti kaikesta siitä määrästä. Ei paha. Ei paha ollenkaan.

Trip Advisorin arvostelut tästä linkistä.

Ravintola: The Tapas Gastro Bar
Missä: Carrer Major 8, Es Mercadal, Menorca
Vinkki: Jos tilaat juust- ja lihalautasen kahdelle, älä tilaa muuta! Ne ovat valtavia.
Palvelu: Ihan hyvää.
Tykkäsinkö: Menorcan ravintoloista eniten.
Oliko kallis: Ei missään määrin. Suorastaan halpa.
Menisinkö uudestaan: Jos menen uudestaan Menorcalle, The Tapas Gastro Bar on must-kohde.
Montako tähteä (1-5) kokonaisuudelle: 5
Seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: Hän ei muista enää. Hän otti tapasbaarissa pizzan, eikä siis päässyt aivan ytimeen. ”Varmaan ihan kiva”, oli kommentti.