Tag Archives: Pizza

Pub Niska, Turku

23 keskiviikko Maa 2016

Posted by in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , ,

Sukulainen tarjosi tortillapohjaan tekemiään peltileipiä. Silloin törmäsin ensimmäisen kerran nimeen peltileipä. Olivat hyvää herramujjee. Kuulin idean reseptiin lähteneen Pub Niskasta, Turun Aurajokirannassa sijaitsevasta ravintolasta, jossa tätä ahvenanmaalisherkkua tarjotaan. Jos se siis kotitekoisenakin oli noin hyvää, niin testikäynnille oli päästävä.

Kaipasimme lounaspaikkaa hiihtoloma-aikaan 2016 Turussa ja muistimme Niskan.

Pub Niska sijaitsee upeassa vanhassa talossa Aurajoen rannassa.

Pub Niska sijaitsee upeassa vanhassa talossa Aurajoen rannassa.

Lounas maksoi 9,50 € ja siihen sisältyi netissäkin luvattuja vaihtuvia peltileipäpaloja ja salaatti. Salaattipöydän olisi suonut olevan monipuolisempi, vaikka ihan ookoo se olikin. Peltileivät sitten, ne olivat ihan mukavan makuisia, mietoja, siltikin kivoja. Mutta sitten se pettymys. Tokihan nettisivullakin sanotaan:”Peltileipä eli pizza ahvenanmaalaisittain on valmistettu tuoreista ja korkealaatuisista, pääosin ahvenanmaalaisista raaka-aineista.” Silti odotin jotain muuta. Rapeaa pohjaa ehkä, jotain. Eri muotoa? En tiedä, mitä odotin, mutta pizzasta kuitenkin petyin. Siitä hypestä sen peltileivän ympärillä. Ehkä omaan tyhmyyteeni. Siihen, etten ymmärtänyt, että pizza on pizza, vaikka se olisi tehty ahvenanmaalaisista raaka-aineista.

Peltileipää ja salaattia niin paljon kuin napa vetää.

Peltileipää ja salaattia niin paljon kuin napa vetää.

Sisustus sitten, se oli aivan mainio. Ravintola sijainti on mitä ihanin, vanhassa talossa Aurajoen rannassa. Lounasaikaan aurinko sattui paistamaan ravintolaan, mikä vielä paransi tunnelmaa. Ravintola on saanut nimensä ja sitä mukaa sisustuksensa kieltolain aikana viinaa Suomeen ja Ruotsiin kuljettaneelta Algoth Niskalta. Hauska idea.

Tunnelmallinen ja tyylikäs ravintola kylpee alkukevään auringossa.

Tunnelmallinen ja tyylikäs ravintola kylpee alkukevään auringossa.

Jos siis mielii mukavan makuista pizzaa ja arvostaa mitä hienointa, yksinkertaisen kaunista ja rentoa sisustusta ja tunnelmaa, Niska on oikea paikka. Minullekin ehkä joskus toiste, kun odotukset ovat toiset. Kun tiedän, mitä saan.

Ravintola: Pub Niska Turku
Missä: Kristiinankatu 1, Aurajokiranta, toispual jokke.
Vinkki: Se on pizzaa ilman tomaattisoosia(ko?), älä odota ihmeempää.
Palvelu: Kassalla ihan normaali.
Tykkäsinkö: Odotin enemmän.
Oliko kallis: Normaali lounasbuffet-hinta (9,50€), bonusta hyvin vaihtuvat peltileivät.
Menisinkö uudestaan: Voin mennäkin, en minä sitä.
Montako tähteä (1-5) lounaskokonaisuudelle: 3 (odotusten alitus, vaikka ruoka oli hyvää, mutta pizzaa silti. Sisustus loistava.)
Seuralaisen tähdet lounaskokonaisuudelle: 3,5 (noo, pizzaa tuli ihan sopivasti, taloyhtiön remontti häiritsi, mutta ei toki johtunut heistä, olisikohan kannattanut tehdä joku diili remppamiesten kanssa, salaattipöytä ei ollut kummonen, ala carte oli muistaakseni parempi)

The Tapas Gastrobar, Es Mercadal, Menorca

02 maanantai Mar 2015

Posted by in Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

Ravintolatarjonta Menorcalla ei kahden viikon kokemuksella ollut erityisen laadukas. Oli vaikea löytää ravintolaa, jossa voisi kokea kulinaristisia elämyksiä. Turistirysissä tarjotaan tietysti arvokasta rysäruokaa, mutta saisihan se silti hyvää olla. Espanjan, johon Menorca kuuluu, erottaa Kreikasta se, että Kreikassa vaikka menisi kuinka kuppaiseen pieneen ravintolapahaseen, saa sieltä aina hyvää ruokaa.

Es Mercadal on ihastuttava pieni kylä saaren päätien (Me-1) ja Fornellsiin menevän tien (Me-15) risteyksessä. Siellä järjestetään kerran viikossa (ainakin kesällä 2015) käsityöläismarkkinat ja voi, ne ovat paljon aidommat ja ihanammat, kuin vaikka Ciutadellan vastaavat. Hyvä meininki eikä turisteja nimeksikään.

Es Mercadalin iltamarkkinat kuhisevat elämää ja kohtuuhintaista hankittavaa.

Es Mercadalin iltamarkkinat kuhisevat elämää ja kohtuuhintaista hankittavaa.

Pääkadun varrella on kadulle levittäytyvä The Tapas Gastro Bar, jonka tearssi on markkinailtana aivan täynnä. Saamme kuitenkin pöydän viidelle. Tilaamisessa ja ruoan tulemisessa kestää vähän, mutta mikäs siinä markkinameininkejä katsellessa.

Sisätilojakin on, mutta kesällä kaikki istuvat pihalla.

Sisätilojakin on, mutta kesällä kaikki istuvat pihalla.

The Tapas Gastro Bar levittäytyy autotielle asti.

The Tapas Gastro Bar levittäytyy autotielle asti.

Valitsemme kahdelle aikuiselle liha- ja juustolautaset ja yhdelle aikuiselle pizzan. Lapsi saa paneroituja kanafileitä. Tilaamme vielä lisäksi patatas bravas ja isoja katkarapuja. Liha- ja juustolautaset ovat järisyttävän kokoiset ja ruokaa on suorastaan liikaa. Ja se kaikki on niin, niin hyvää. Parasta Menorcalla.

Aika hauska yksityiskohta menussa: "from alla types of chemicals". Jäi se salaatti tilaamatta.

Aika hauska yksityiskohta orgaasinessa salaatissa: ”from alla types of chemicals”.

Lihalautanen.

Lihalautanen.

Juustolautanen.

Juustolautanen. Mikään lautanen, vaan suuri levy.

Mehevä pizza.

Mehevä pizza.

Kanakori.

Kanakori.

Patatas bravas aidoimmillaan.

Patatas bravas aidoimmillaan.

Ihanat katkaravut.

Ihanat katkaravut.

Kuitti kaikesta siitä määrästä. Ei paha. Ei paha ollenkaan.

Kuitti kaikesta siitä määrästä. Ei paha. Ei paha ollenkaan.

Trip Advisorin arvostelut tästä linkistä.

Ravintola: The Tapas Gastro Bar
Missä: Carrer Major 8, Es Mercadal, Menorca
Vinkki: Jos tilaat juust- ja lihalautasen kahdelle, älä tilaa muuta! Ne ovat valtavia.
Palvelu: Ihan hyvää.
Tykkäsinkö: Menorcan ravintoloista eniten.
Oliko kallis: Ei missään määrin. Suorastaan halpa.
Menisinkö uudestaan: Jos menen uudestaan Menorcalle, The Tapas Gastro Bar on must-kohde.
Montako tähteä (1-5) kokonaisuudelle: 5
Seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: Hän ei muista enää. Hän otti tapasbaarissa pizzan, eikä siis päässyt aivan ytimeen. ”Varmaan ihan kiva”, oli kommentti.

Jäähyväiset Patarouvalle

10 perjantai Hei 2015

Posted by in Ravintola

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , ,

Raskain sydämin päätän suhteeni Tampereen Epilässä sijaitsevaan Ravintola Patarouvaan. Ainakin toistaiseksi. En voi sanoa, että suhteemme olisi ollut kovin tiivis, mutta kaupungissa asumieni vuosien aikana olen aina silloin tällöin, lukuisia kertoja yhteensä, käynyt Patarouvassa ja hän on mulle tehnyt hyvät pizzat, joskus muitakin ruokia.

Patarouva iltapaisteessa.

Patarouva iltapaisteessa.

Vuosia olin sitä mieltä, ettei mistään saanut niin hyvää pizzaa kuin Patarouvasta. Nyt kaikki on toisin. Tämän kerran jälkeen muistin, että viime kerroilla en ollut pizzoihin tyytyväinen. Muistin nyt joskus jo antaneeni suoraakin palautetta pizzan laadun heikentymisestä. Silti, loman päättymisen kunniaksi päätin näin perjantaisena alkuiltana kuskata perheeni vallan Epilään asti. Patarouvaan. Koska siellä on terassi ja hyvät pizzat.

Ei se ollut Patarouvan syy, että terassilla oli kourallinen setiä varsin vahvassa ”vittu, vittu, vittu”-humalassa. Puhuivat ja mölisivät kuin teinitytöt ja vittuja oli lauseissa vähintään yhtä tiheään. No, mitäs vein lapseni sinne perjantaina, mutta kortteliravintolan ominaisuudesta huolimatta pidän Rouvaa aivan sivistyneenä paikkana.

Ei ollut Patarouvan syy sekään, että seurueemme unohti tilata valkosipulin pizzalle, mutta kun jälkikäteen kipon hain, kaduin. Tilaamista. Ei näyttänyt valkosipulilta, vaikutti joltain mynnähtäneeltä säilykkeeltä. Seuralainen jätti ottamatta, itse lusikoin puolentoista euron edestä. Kun oli erikseen maksettu.

Vetiseltä porkkanasoseelta näyttävä valkosipulivalmiste.

Vetiseltä porkkanasoseelta näyttävä valkosipulivalmiste.

Pizzoiksi valitsimme Patarouva specialin ja Kalapizzan. Molemmat vakkariherkkuja, tilattu aina. Vaan ei ollut kuin ennen, jos oli edelliselläkään kerralla. Muna taisi olla metrimunaa, on varmaan ollut ennenkin, ja jotenkin vaan siitä tulee teollinen vaikutelma. Pohja oli rapea, siitä pisteet, mutta muuten maku ei ollut kummoinenkaan. Paitsi kalapizzan maku oli kummoinen, koska se maistui liikaa kalalta. Se on aina kalalle huonoksi, jos se maistuu kalalle. Ennen kala oli laadukkaamman oloista, sitä oli enemmän ja se oli pinnaltaan osaksi mukavan rapsakkaa, sisältä mehevää.

Patarouva special.

Patarouva special.

Savulohipizza ilman suolakurkkua ja tilliä.

Savulohipizza ilman suolakurkkua ja tilliä.

Salaatin sai noutaa noutopöydästä. Ihanhan tuo oli perussalaattia, eikä edes kovin raikasta, mutta valitettavasti se taisi olla ateriamme paras osuus.

Rakentamani salaattiannos. Vaatimaton annos vaatimattomista aineksista.

Rakentamani salaattiannos. Vaatimaton annos vaatimattomista aineksista.

Olen tykännyt Patarouvasta kauan. Käyntikerrat ovat harventuneet pizzojen laadun laskun myötä. Muista ruoista en osaa sanoa, voivat olla aivan hyviä vieläkin. Tällä kerralla koko visiitistä jäi jotenkin alakuloinen tunnelma. En tiedä, koska Patarouva on siirtynyt Ravintola.fi:n siipien alle, mutten myöskään tiedä, onko se ollut hyvä siirtymä ja kuinka paljon Ravintola.fi paikan ja ruokien laatuun on vaikuttanut. Tai että onko oma maku kehittynyt vai Patarouvan pizzojen laatu laskenut?

Toivon aiemmin mielestäni Länsi-Tampereen mukavimmalle ravintolalle kaikkea hyvää ja kehitystä parempaan päin. Minun ja Patarouvan suhde on perustunut pääasiassa pizzoihin, joten tämän vuoksi on aika sanoa so long, farewell, auf wiedersehen, goodbye.

Toistaiseksi ainakin.

Ravintola: Ravintola Patarouva
Missä: Pispalan valtatie 120, Epilä, Tampere
Vinkki: Tilaa pizza valkosipulilla uunin kautta.
Palvelu: Tavallista.
Tykkäsinkö: Olen liian liikuttunut sanoakseni muuta kuin: lue yltä.
Oliko kallis: Tasoon nähden alkaa olla.
Menisinkö uudestaan: No mitä mää just sanoin!
Montako tähteä (1-5) kokonaiselämykselle: 1,5 (ei se nyt oikeasti ollut niin huono elämys, mutta verrattuna aiempaan oli)
Seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: 1,5 (ne känniset oli ihan viihdyttäviä)

Piipahdus Pizzariumissa

08 sunnuntai Hel 2015

Posted by in Juoma, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

Turun sydämessä, sokkeloisessa Hansa-korttelissa on ravintolakerros siellä, missä ei ennen ollut mitään. Liekö turkulaiset niin oppineet rutiineihinsa, ettei vielä näin jonkun vuoden jälkeenkään tämä ruokasiipi tahdo löytyä? Lauantaina parhaaseen lounasaikaan koko kerroksessa näkyi vain kourallinen asiakkaita. Lasten nurkkaus löytyy ja siellä muutama latte-pappa hipsutteli sukkasillaan jälkikasvunsa perässä. Tilavat vessatilat ovat lähellä, joten sinänsä puitteet ovat kunnossa.

Hieman kliinisen näköinen ravintola kerros täynnä kivoja pieniä ravintoloita.

Hieman kliinisen näköinen ravintola kerros täynnä kivoja pieniä ravintoloita.

Ymmärrykseni mukaan sapuskan saa ostaa mistä tahansa ravintolasta ja nauttia voi missä tahansa pöydässä. Toki osa pöydistä on selkeästi jonkun ravintolan omia, eikä niihin tohdi toisesta kioskista ruokiaan ostanut mennä.

Liukuportaiden yläpäässä on Pizzarium, jota alunperin italialainen ystäväni meni pari vuotta sitten kehumaan. Sinne siis. Itse testasin tässä kohtaa vain cappucinon, joka tehtiin täysmaitoon ja oli juuri sellainen kuin cappucinon tulee ollakin. Seuralainen otti hätäpäissään pekonipizzan ja katui heti valintaansa kun lähempänä kassaa olisi ollut vaikka mitä herkullisempiakin vaihtoehtoja.

KOko tuplatiski täynnä toinen toistaan herkullisemman näköisiä pizzoja.

Koko tuplatiski täynnä toinen toistaan herkullisemman näköisiä pizzoja.

Herkullinen oli kuitenkin se pizza. Kyseessä oli paksupohjainen palapizza, jonka koostumus oli mukavan ilmava, pihjan ollessa kuitenkin rapea. Kokemus vaikutti varsin positiiviselta ja odotan innolla seuraavaa vierailua. Jätän tarkemman arvostelunkin sinne, koska  en nyt päässyt izze pizzan zyrjään kiinni.

Cappucino italialaisittain ja pala pizzaa.

Cappucino italialaisittain ja pala pizzaa.

 

Sitko mää sinne Sitkoon pääsin

16 sunnuntai Mar 2014

Posted by in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Sitko on melko uusi tulokas Tampereen ravintolanäkymässä. Onko hyvä suomennos skenelle tuo näkymä? Sitko sijaitsee Näsilinnankadulla. Olen useammin kuin kerran kulkenut sen ohi ilta-aikaan. Ravintola on erittäin houkuttelevan näköinen. Vähän hallimainen näkymä, mustat seinät, katto korkealla ja todella makeat, lämpimänväriset valot sekalaisesti roikkumassa katosta. Mieleen tulee taivaalla leijuvat thaimaalaiset paperilyhdyt, vaikka lampuissa ei olekaan varjostimia. Valopisteet vain leijuvat ilmassa. Ikkunateippauksia ei ole, joten kaikki näkyy kadulle ja yksinkertainen on jälleen kerran kaunista.

Iltainen ulkonäkymä

Iltainen ulkonäkymä

Sisään astuessa näkymä senkuin vahvistuu. Pöytiä on yllättävän paljon ja asiakkaita myös, vaikka on arki-ilta ja kello vasta puoli kuusi. Pöydissä ei ole liinoja ja tuolit ovat sekalaisia puutuoleja. Juurikin sellaista harkitun huoletonta, ei missään nimessä huolimatonta. Ravintolatila jakautuu kolmeen osaan: baariin, ruokailuosaan ja avokeittiöön. Ehkä niukka sisustus ja korkea huone tekevät sen, että ravintolassa kaikuu kovasti. Annoin itseni ymmärtää, että kaikuun on tulossa muutosta.

Sitkoa on verrattu helsinkiläiseen pizzaihmeeseen Putte’s bar and pizzaan. Eikä ihme, onhan tämä Sitko pizza & bar. Sisustus on jotensakin saman tyyppistä ja pizzat tilataan tiskiltä. Kokemukseni molemmista on myös sinänsä samanlainen, että molempia arvostetaan paljon, paikat ovat karulla tavalla tyylikkäitä ja ruokalista varsin yksinkertainen. Molemmissa myös kävi niin, että odotukset olivat hypetyksen vuoksi korkealla ja kokemus jäi vähän latteaksi.

Keskityn nyt taas vallan tähän Sitkoon. Asiakaspalvelu on ihan hyvää, ei mitään ihmeellistä kuitenkaan. Vähän hätäistä ehkä joko kiireen tai kiireiisen tunnelman luomisen vuoksi. Minä tilasin kauden pizzan ja seuralaiseni salamipizzan. Sitkoa on kehuttu rapeapohjaisista pizzoista. No joo… olihan se ihan rapeaa, mutta mielestäni pohja saisi olla vielä ohuempi. Taikina oli varsin sitkeä, liekö ravintolan nimikin siitä? Kyllä kuitenkin veitsellä pitäisi pystyä leikkaamaan, mutta vääntämiseksi meni. Ilmeisesti pizzassa oli jotkut valmisleikkaukset, mutta ei niistä juuri apua ollut. Reunaa oli varsin leveästi, sehän nyt on kuitenkin vain pullaa. Ulkonäkö on tietty kiva paksulla reunalla, mutta syötävää jää kovin vähän. Ei sitä pelkkää reunaa jaksa järsiä kovinkaan paljoa. Päällystettä pizzoissa oli aika vähän, eikä sillä, ei sitä nyt mahdottomasti tarvikaan olla, mutta pizza oli maukas ainoastaan keskeltä, johon oli eksynyt vähän enemmän päällysteitä. Sen vuoksi ensimmäisen haukkaukset reunasta tuntuivatkin aika mauttomilta. Kauden pizzassa pähkinät antoivat makuun oman kivan lisänsä. Pizza oli siis ihan jees, mutta hinta-laatusuhde ei ollut ihan kohdallaan. Jälkkäreitä ei ollut tarjolla, mutta kuulemma tulossa jossain vaiheessa.

Kauden pizza: sieniä, sipulia, pekonia, pähkinöitä, valkosipulia (ainakin)

Kauden pizza: sieniä, sipulia, pekonia, pähkinöitä, valkosipulia (ainakin)

Salamipizza

Salamipizza

Oli kiva päästä kokemaan Sitko pitkän odotuksen jälkeen. Ehkä odotukset olivat liian korkealla tai ehkä loistavaa pizzaa vaan ei saa muualta kuin kotigrillistä tai -uunista, mutta valitettavasti edelleen parasta Sitkossa on näkymä ulkoa sisälle pimeässä illassa.

Ravintola: Sitko pizza & bar
Missä: Näsilinnankatu 22, keskusta, Tampere
Palvelu: Ihan okej.
Tykkäsinkö: kokonaisuus kaikkiaan hyvä, ruoka ei vain ihan vastannut odotuksia.
Oliko kallis: Laatuun nähden vähän arvokas, ei sentään kallis.
Menisinkö uudestaan: Saattaisin mennä, mutta saattaisin mennä johonkin muuallekin.
Montako pizzaa annan, jos 1=Saarioisten lättypizza ja 5=itse tehty pizza grillissä pizzakivellä: 4
Seuralaisen pizzoitus: 3

Arvostelu riippuu asteikosta

15 lauantai Mar 2014

Posted by in Elokuva, Juoma, Konsertti, Musiikki, Ravintola, Resepti, Ruoka, Teatteri, Televisio, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , ,

On aika vaikea arvostella ravintoloita tai ruokia tasapuolisesti ja puolueettomasti. Kun en silviissiin mikään valtakunnan virallinen arvioitsija olekaan, niin voin arvioida juuri niinkuin haluan. Omiin valintoihini vaikuttaa nykyään hämmentävän vahvasti muidenkin mielipiteet. Kun etsin ravintolaa illaksi, tutustun mielipiteisiin netissä tai kysyn facebookilta. Toivottavasti arvioistani kulttulinaristina on joskus iloa tai hyötyä jollekin.

Sen lisäksi, että arvostelu riippuu asteikosta, mitä kohta pohdin vähän lisää, se riippuu aina arvostelijasta, arvostelijan kokemuksista ja siitä päivästä ja hetkestä, mikä juuri silloin on. Nuorempana näin laajasti ja paljon erilaisia teatteriesityksiä, joten minusta on teatterin suhteen tullut aika kranttu. Komedia on harvoin hyvää ja draama usein liian kevyttä tai pateettista. Yritä siinä sitten elämystä kokea. Ravintolaruoka on usein hintaansa nähden liian mautonta tai mikäli se on maukasta, se laittaa epäilemään, että soosit on tehty jauheista ja annos lämmitetty mikrossa. Ruoka, jonka kovan tason kokki tekee kokkiohjelmassa, joka tavalliselle tallaajalle olisi elämys, on suuren luokan arvostelijalle ”hirveetä paskaa, miten sä kehtaat esittää mulle tällasta???”

Kulttulinaristin blogissa arvostelut ovat kulttulinaristin (tai joskus ehkä myös jonkun muun) omia näkemyksiä ja niihin voivat ihan vapaasti vaikuttaa mielentilat ja ennakkoluulot. Jos kaikki elämykset, annokset ja ravintolat arvoiodaan tähdillä yhdestä viiteen, ei voi tietää, mikä on yksi tähti ja mikä viisi. Onko kaikki blogin arvostelut vedetty samalle viivalle ja arvosteltu tasa-arvoisesti toisiinsa verraten vai mitä häh?

Lanseeraankin tässä kulttulinaristin arvosteluasteikon. Kun arvostelen jotain, kerron, mikä on asteikko. Esimerkkinä pizza: Montako tähteä (tms.) annan pizzalle, kun 1=Saarioisten lättypizza ja 5=kotigrillissä tehty ohutpohjainen, rapea pizza. Katsotaan, onnistuuko moinen arvostelu.

August von Trappe Matkailutalossa ja Sitko Näsilinnankadulla

12 keskiviikko Mar 2014

Posted by in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , ,

No mutta ovatpa mukavan oloisen ravintolan avanneet Tampereen keskustaan Hans Välimäki ja Restamax. Nettisivu aukeaa tästä näin. Nettisivun ja listaan tutustumisen perusteella varsin kiinnostava kohde. Raportoin myöhemmin.

Tänään aion testata Näsilinnankadulle ilmestyneen Sitko-pizzalan. Ohkoisesti harmittaa, ettei ravintolalla ole nettisivua. Nykyään on alkanut kiinnostaa ravintoloiden tutkiminen netissä eikä pelkkä facebook-sivu anna sitä informaatiota, mitä ravintolasta kaipaisi. Muutaman kerran ilta-aikaan ohiajaneena ravintola näyttää oikein, oikein kivalta. Odotan innolla myös sisätiloihin ja tarjontaan tutustumista.