Tag Archives: Venäjä

Mitä Venäjällä syödään?

12 keskiviikko Lok 2016

Posted by in Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , , , , , ,

Ihan noin yhden pidennetyn viikonlopun perusteella tein venäläisestä ruoasta joitakin havaintoja. Venäläistaustaiselta ystävältä toivoin venäläiseksi ruoaksi Kievin kanaa ja pelmenejä. Hän minulle nauroi ja sanoi, etteivät ne ole venäläistä ruokaa, vaan ukrainalaista. Hän myös sanoi, että jos ystävät venäläistä ruokaa haluatte, niin syödään jotain mautonta läskistä puuroa.

Venäjä on valtava, monikulttuurinen maa, jossa yhdistyy hurja määrä erilaisia ruokakulttuureja. Moskovassa maittavimmat ruokaelämykset koin georgialaisessa ravintolassa ja toisaalta kahvilassa, jossa sain lautasellisen pelmenejä. Moskovassa on Trip Advisor -palvelun mukaan yli 10 000 ravintolaa. Siinä prukassa pärjätäkseen täytyy olla aika hyvä.

Eli yhden viikonlopun perusteella Kulttulinaristi vastaa nyt kysymykseen: Mitä Venäjällä syödään?

Moskovaan saapuessa tarjoiltiin aamiainen hyttiin. Me valitsimme blinit, jotka muuten oikeasti venäläisittäin ovat ihan niinkuin meidän lättymme, eivät niitä amerikkalaisen pancaken näköisiä paksuja, mitä meillä blineinä tarjotaan.

Siellä syödään paljon erilaisia juustoja. Siellä syödään blinejä, jotka ovatkin ihan tavallisia lättyjä, eivätkä sellaisia paksuja höhhöjä juttuja, joihin läästitään smetanaa ja mätiä.

Siellä syödään ihanaa borsh-keittoa, johon lisätään aimo annos smetanaa.

Siellä syödään rautatieaseman kahvilassa ihanaa borsh-keittoa, johon lisätään aimo annos smetanaa.

Siellä kävellään useita kilometrejä, että päästään armenialaiseen ravintolaan.

Siellä kävellään useita kilometrejä, että päästään georgialaiseen Genatsvale Hall -ravintolaan.

Siellä yhdistetään pöydät yllätyksenä saapuneelle 20-jäseniselle ryhmälle ja tarjotaan heille yhteispakettia ruoasta, jota sitten aletaan kantaa pöytiin ja hinta alkuruoille ja pääruoille on vajaa 20 € / henkilö.

Siellä yhdistetään pöydät yllätyksenä saapuneelle 20-jäseniselle ryhmälle ja tarjotaan heille yhteispakettia ruoasta, jota sitten aletaan kantaa pöytiin ja hinta alkuruoille ja pääruoille on vajaa 20 € / henkilö.

Armenialaiseen ruokaan kuuluu paljon tuoreita vihanneksia ja toinen toistaan maukkaampia yrttejä, joita nautiskellaan erilaisten juustojen ja leivän kanssa. Alkupalojen jälkeen tuodaan juustoleipä, joka on ihana vaalea, vähän naan-leivän tyyppinen pyöreä leipä, joka on sekä täytetty että päällystetty juustolla.

Georgialaiseen ruokaan kuuluu paljon tuoreita vihanneksia ja toinen toistaan maukkaampia yrttejä, joita nautiskellaan erilaisten juustojen ja leivän kanssa. Alkupalojen jälkeen tuodaan juustoleipä, joka on ihana vaalea, vähän naan-leivän tyyppinen pyöreä leipä, joka on sekä täytetty että päällystetty juustolla.

Sitten syödään pääruokaa, jossa on erilaisia ylettömän herkullisia ja mehukkaita lihoja, lohta ja kanaakin.

Sitten syödään pääruokaa, jossa on erilaisia ylettömän herkullisia ja mehukkaita lihoja, lohta ja kanaakin. Lisäksi on erilaisia kastikkeita.

Siellä mennään kauppakeskusalueella ravintolaan, jossa buffet-pöydät notkuvat erilaisia kylmiä ja lämpimiä annoksia. Makeita ja suolaisia. Jokaisella tuotteella on oma hintansa ja kassalla sitten katsotaan, mitä maksaa.

Siellä mennään kauppakeskusalueella Grably-ravintolaan, jossa buffet-pöydät notkuvat erilaisia kylmiä ja lämpimiä annoksia. Makeita ja suolaisia. Jokaisella tuotteella on oma hintansa ja kassalla sitten katsotaan, mitä maksaa.

Ihan kivat puitteetä tällaisella vähän niinkuin lounasruokala-tyyppisellä ruokapaikalla.

Ihan kivat puitteetä tällaisella vähän niinkuin lounasruokala-tyyppisellä ruokapaikalla.

Kuvan ruoat kaikki yhteensä juomineen päivineen maksoivat noin 15 €. Punajuurisalaattia, grillattuja vihanneksia, jättipelmenejä (joiden nimeä en muista), juustotäytteisiä leipiä, lihavarras, lihapullia, muusia, juustoleivos...

Kuvan ruoat kaikki yhteensä juomineen päivineen maksoivat noin 15 €. Punajuurisalaattia, grillattuja vihanneksia, jättipelmenejä (joiden nimeä en muista), juustotäytteisiä leipiä, lihavarras, lihapullia, muusia, juustoleivos, suolakurkkuja (=tuoreita suolattuja kurkkuja, veikeä, rapea elämys)…

Siellä syödään herkkuja ja juodaan ihanaa venäläistä teetä tai erikoiskahveja paikallisissa kahviloissa, joista päädyimme meille paljon ylistettyyn Shokoladnitsa-kahvilaan.

Siellä syödään herkkuja ja juodaan ihanaa venäläistä teetä tai erikoiskahveja paikallisissa kahviloissa, joista päädyimme meille paljon ylistettyyn Shokoladnitsa-kahvilaan.

Shokoladnitsassa saimme viimeinkin, juuri ennen paluujunan lähtöä, pelmenejä. Ihania, aitoja, oikeita pelmenejä, joiden kyljessä oli voita ja alla maukasta lientä. Sekaan vielä nyrkillinen smetanaa niin makuelämys oli suorastaan itkettävän herkullinen.

Shokoladnitsassa saimme viimeinkin, juuri ennen paluujunan lähtöä, pelmenejä. Ihania, aitoja, oikeita pelmenejä, joiden kyljessä oli voita ja alla maukasta lientä. Sekaan vielä nyrkillinen smetanaa niin makuelämys oli suorastaan itkettävän herkullinen.

Ja lopuksi, kaikkien suolaisten herkkujen jälkeen siellä juodaan teetä, mutta minä cappucinoa ja syödään pavlovat päälle. Sitten juostaan junaan ja lähdetään takaisin Suomeen.

Ja lopuksi, kaikkien suolaisten herkkujen jälkeen siellä juodaan teetä, mutta minä cappucinoa ja syödään pavlovat päälle. Sitten juostaan junaan ja lähdetään takaisin Suomeen.

 

Hotelli Izmailovo Delta, Moskova

10 maanantai Lok 2016

Posted by in Matkailu, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

Kun ilmoittauduimme Moskovan matkalle, meille kerrottiin, että yöpyisimme jossain ihanassa pienessä hotellissa aivan kävelymatkan päässä Punaiselta torilta. Kun lopullinen matkaohjelma tämän sitovan ilmoittautumisen jälkeen sitten saapui, saimme tietää majoittuvamme Hotelli Izmailovo Deltassa kaukana, kaukana keskustasta. Metromatkan päässä kuitenkin (asema Partizanskaya).

Koska kaupunki ei ollut ennestään tuttu, kaukainen sijainti tuntui vähintäänkin ahdistavalta. Tulipa nähtyä kaupunkia kauempaakin. Kun nousimme ensimmäisen kerran metrosta ylös, maisema ei ollutkaan hassumpi. Asemaa ympäröi pieni kauppakeskittymä ja muutama ravintola. Hotellikompleksi (valtavat rakennukset Alfasta eteenpäin, joista meidän parituhathuoneinen Delta-hotellimme perimmäisenä) kohosi komeana ja suurena pienen kävelymatkan päässä.

Hotel Izmailovo Delta.

Hotel Izmailovo Delta.

Näkymä ovelta.

Näkymä ovelta.

Siinä lukee DELTA.

Siinä lukee DELTA.

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta 23. kerroksesta.

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta 23. kerroksesta.

"Rekkamiesten perunaravintola" metroasemamme ulkopuolella. Pakkohan sinne oli mennä. Ei ehkä ravintoloista turistein.

”Rekkamiesten perunaravintola Kartoshka” metroasemamme ulkopuolella. Pakkohan sinne oli mennä. Ei ehkä ravintoloista turistein.

Moskova 869 -vuotta illallinen perunaravintolassa. Juomineen päivineen olisiko ollut siinä parin euron paikkeilla. Ei nyt ehkä parasta gourmettia, mutta ihan kohtuullinen hintaansa nähden. Yksi Moskovan noin 10 000 ravintolasta.

Moskova 869 -vuotta illallinen perunaravintolassa. Juomineen päivineen olisiko ollut muutaman euron paikkeilla. Ei nyt ehkä parasta gourmettia, mutta ihan kohtuullinen hintaansa nähden. Yksi Moskovan noin 10 000 ravintolasta.

Izmailovon alue ei ennen vanhaan jotenkin kuulunut Moskovaan, joten sielläkin oli oma Kremlinsä, oma komea hallinnollinen keskuksensa tai linnakkeensa, en ihan päässyt selville, mikä se oli. Viikonloppuisin tämän Izmailovon Kremlin alueella järjestetään kirpputori ja taidemarkkinat. Meidän viikonloppunamme sää suosi meitä ja saimme ihanassa auringonpaisteessa kierrellä markkinoilla ja valita kotiintuomisiksi juuri sopivan kauniin matrjoshkan (ei maatuskan, vaan matrjoshkan).

Kulkusilta Izmailovon Kremliin. Moskova 869 -juhlapäivänä sillalla oli linnunkeyttäjä, joka rahaa vastaan tarjosi lintuja olkapäälle kuvattaviksi.

Kulkusilta Izmailovon Kremliin. Moskova 869 -juhlapäivänä sillalla oli linnunkesyttäjä, joka rahaa vastaan tarjosi lintuja olkapäälle kuvattaviksi.

Izmailovon Kremlin sisäpihalla valmistauduttiin juhliin, ehkä kenties häihin.

Izmailovon Kremlin sisäpihalla valmistauduttiin juhliin, ehkä kenties häihin.

Katsohan laseja. Siinä kirkkaassa lasissa ei ole vettä. Yhdestä pullosta näkyi riittävän muutamaan lasiin.

Katsohan laseja. Siinä kirkkaassa lasissa ei ole vettä. Yhdestä pullosta näkyi riittävän muutamaan lasiin.

Näkymä markkinoille.

Näkymä markkinoille.

Paljon mahtavaa kirpparikamaa, antiikkia ja taidetta. Kunpa vain olisi ollut enemmän aikaa.

Paljon mahtavaa kirpparikamaa, antiikkia ja taidetta. Kunpa vain olisi ollut enemmän aikaa.

Muutama litra makoisia tuoreita vadelmia maksoi 5 euroa.

Muutama litra makoisia tuoreita vadelmia maksoi 5 euroa.

Matrjoshkaa etsittiin kauan ja tällä kojulla sitä myös pariin otteeseen tingattiin. Tori oli täynnä toinen toistaan hienompia ja kalliimpia ja toisaalta heikkotasoisempia ja halvempia matrjoshkoita. Venäläisen ystävämme mukaan tärkeintä matrjoshkassa on kauniit kasvot. Valitsemallamme sellaiset todellakin oli. Se e ollut halvin, muttei toki kalleinkaan. 10 osaa siinä on ja se oli kaikista kaunein.

Matrjoshkaa etsittiin kauan ja tällä kojulla sitä myös pariin otteeseen tingattiin. Tori oli täynnä toinen toistaan hienompia ja kalliimpia ja toisaalta heikkotasoisempia ja halvempia matrjoshkoita. Venäläisen ystävämme mukaan tärkeintä matrjoshkassa on kauniit kasvot. Valitsemallamme sellaiset todellakin oli. Se e ollut halvin, muttei toki kalleinkaan. 10 osaa siinä on ja se oli kaikista kaunein. Se on tuo punahuivinen tuossa vasemmalla.

Lähellä on myös valtava puisto, jossa olisi ollut ihana kuljailla. Moskovassa on muutenkin useampiakin jättimäisiä ja hyvin viihtyisiä puistoja, jotka tällä reissulla jäivät vähän vähälle huomiolle, vaikka yhtä talsimmekin kilometrikaupalla minerologian museota etsien (vaan se onkin jo toinen juttu).

Itse hotelli oli varsin siisti ja mukava. Huoneet olivat tilavat ja siistit. Sama mihin suuntaan ikkunat olivat, niin ainakin meidän 23. kerroksestamme maisemat olivat mitä hienoimmat. Aamiaista tarjoiltiin kahdessa eri ravintolassa, mutta tarjonnaltaan se oli ymmärtääkseni molemmissa sama. Valikoima oli varsin runsas oli blinejä (eli lättyjä, venäläiset blinit ovat kuin meidän lättyjämme, ei niitä paksuja, mitä täällä blineinä tarjotaan) ja pelmenejä, monenmoisia herkkuja, taivaallisen hyvää täysrasvaista jugurttia, erilaisia leipiä ja monenmoisia leikkeleitä ja hedelmiä. Aikalailla kaikkea, aikalailla venäläisittäin kuitenkin.

Eihän se ole hotelli eikä mikään ellei sillä ole omaa vesipulloa.

Eihän se ole hotelli eikä mikään ellei sillä ole omaa vesipulloa.

Hotellin tason voi myös päätellä hygieniatuotepakettien määrästä. Ja niitähän oli paljon. Jokaiselle jotakin hammasharjoja myöten.

Hotellin tason voi myös päätellä hygieniatuotepakettien määrästä. Ja niitähän oli paljon. Jokaiselle jotakin hammasharjoja myöten. Pyyhkeitä oli noin miljoona per henkilö eikä ”säästä luontoa äläkä pesetä pyyhleitä joka päivä”-kylttiä ollut missään.

Avainkortit.

Avainkortit.

Suosittelisinko tätä hotellia? Kyllä suosittelen. Annoin joskus itseni ymmärtää, että Moskova on yksi maailman kalleimmista hotellikaupungeista. Nähtävästi ruplan heikkeneminen on tuota tasoa kovasti alentanut. Tässä neljän tähden hotellissa yö maksaa jotain 35-50 € välillä. Seuraavalla kerralla Moskovaan matkustaessani tahdon ehkä majoittua aivan ydinkeskustassa, vaikkei tämäkään sijainti lopulta yhtään hassumpi ollut.

Hotellin osoite:
105613, Moscow, Izmailovskoye shosse, 71, 4G-D

Moskova 869 – ilta

29 torstai syys 2016

Posted by in Matkailu, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , ,

Aiemmat Moskova-päivän jutut:
Turvajärjestelyt
Iltapäivä kaupungilla

Päivä alkoi käänytä iltaan. Punaisella torilla olisi ollut illalla jättimäinen ilotulitus ja muuta ohjelmaa, mutta niin paljon kuin se olisikin kiinnostanut, mietimme niitä miljoonia kanssajuhlijoita palaamassa tulituksen jälkeen samoilla metroilla takaisin provinsseihin (jossa kaukana meidänkin hotellimme sijaitsi) ja päätimme ottaa hatkat ajoissa. Tulitus oli alkava klo 21 ja seuralaiseni meni keksimään, että sehän varmaan näkyy ainaki jotenkin korkeasta hotellistamme sieltä kaukaa. Arvio ei mennyt aivan pieleen.

GUM-tavaratalo Punaisen torin laidalla. Sinne ei juhlan aikana päässyt torin suunnasta, joten poistuimme torialueelta päästäksemme (jälleen yksien) turvaporttien läpi kauppakeskukseen.

GUM-tavaratalo Punaisen torin laidalla. Sinne ei juhlan aikana päässyt torin suunnasta, joten poistuimme torialueelta päästäksemme (jälleen yksien) turvaporttien läpi kauppakeskukseen.

Pieni lipputaideteos keskellä keskusta.

Pieni lipputaideteos keskellä keskusta.

GUMissa oli ainakin kaksi vierekkäistä kaksikerroksista käytävää täynnä kauppoja, ehkä vähän vaativampaan makuun. Hyvin viihtyisä kauppakeskus kahviloineen ja ravintoloineen. tai tavaratalona siitä puhuttiin. Kysymykseen, ovatko kaikki tavaratalot tällaisia kauppakeskuksia, sain vastauksen että ovat. Liekö muualla oikein enää sellaisia Sokoksia ja Stockmanneja, josta kaiken saa saman katon alta samalta omistajalta. Kauppakeskusmaisuus ja shop in shopit tuntuvat tulevan Suomenkin muutamiin tavarataloihin vääjäämättä.

GUMissa oli ainakin kaksi vierekkäistä kaksikerroksista käytävää täynnä kauppoja, ehkä vähän vaativampaan makuun. Hyvin viihtyisä kauppakeskus kahviloineen ja ravintoloineen. tai tavaratalona siitä puhuttiin. Kysymykseen, ovatko kaikki tavaratalot tällaisia kauppakeskuksia, sain vastauksen että ovat. Liekö muualla oikein enää sellaisia Sokoksia ja Stockmanneja, josta kaiken saa saman katon alta samalta omistajalta. Kauppakeskusmaisuus ja shop in shopit tuntuvat tulevan Suomenkin muutamiin tavarataloihin vääjäämättä.

TIffanyn ja Hermesin lisäksi oli oikein De Beersin kauppa....

Tiffanyn ja Hermesin lisäksi oli oikein De Beersin kauppa….

....jonka lähellä erikoismaitokauppa. Huomatkaa ylähylly.

….jonka lähellä erikoismaitokauppa. Huomaa ylähylly.

GUMissa on tällainen historiallinen vessa, jossa tietysti oli pakko käydä. Kassalle oikein lippu maksettiin ja sitten saatiin opastus vessaan. Oma kokemukseni oli hieman arkisempi, mutta seurueen muilta rouvilta oli otettu takkia ja laukkua vahdittavaksi, että saivat rauhassa ilman ulkoisia häiriötekijöitä käydä istumassa kristallilampun alla. VEssa siivottiin jokaisen käynnin jälkeen ja paprei oli odottamassa kauniisti taiteltuna.

GUMissa on tällainen historiallinen vessa, jossa tietysti oli pakko käydä. Kassalle oikein lippu maksettiin ja sitten saatiin opastus vessaan. Oma kokemukseni oli hieman arkisempi, mutta seurueen muilta rouvilta oli otettu takkia ja laukkua vahdittavaksi, että saivat rauhassa ilman ulkoisia häiriötekijöitä käydä istumassa kristallilampun alla. Vessa siivottiin jokaisen käynnin jälkeen ja paprei oli odottamassa kauniisti taiteltuna.

Siellä jonotellaan vessaan.

Siellä jonotellaan vessaan.

Näkymä ihanasta kahvilasta GUMin yläkerrasta. Ruokien lisäksi oli vaikka mitä ihania herkkupirtelöitä ja teitä. Voi jos menet Moskovaan tai varmaan muuten venäjälle, tilaa joku ihana tee. Minä kun en tajunnut. Venäläinen tee tuntuu olevan ihan oma lajinsa marjoineen ja yrtteineen päivineen. Ihan toista kuin keltainen Lipton.

Näkymä ihanasta kahvilasta GUMin yläkerrasta. Ruokien lisäksi oli vaikka mitä ihania herkkupirtelöitä ja teitä. Voi jos menet Moskovaan tai varmaan muuten venäjälle, tilaa joku ihana tee. Minä kun en tajunnut. Venäläinen tee tuntuu olevan ihan oma lajinsa marjoineen ja yrtteineen päivineen. Ihan toista kuin keltainen Lipton.

MInä otin kuvaa historiallisesta puhelimesta, mutta nähtävästi tämä tavaratalon sisällä ihan toimiva on edelleen.

Minä otin kuvaa historiallisesta puhelimesta, mutta nähtävästi tämä tavaratalon sisällä ihan toimiva on edelleen.

Ihanat valaistukset näyttivät meikäläisen simmuun jouluvalaistuksilta, mutta ovat kuulemma ihan ympärivuotiset. Niillä halutaan kuulemma osoittaa se, että kun Obama katsoo ikkunasta, hän näkee, että sen verran on varaa, että voidaan näitä valoja poltella vuodet ympäriinsä.

Ihanat valaistukset näyttivät meikäläisen simmuun jouluvalaistuksilta, mutta ovat kuulemma ihan ympärivuotiset. Niillä halutaan kuulemma osoittaa se, että kun Obama katsoo ikkunasta, hän näkee, että sen verran on varaa, että voidaan näitä valoja poltella vuodet ympäriinsä.

Sanovat, että Pietarissa on kauniita taloja, mutta en minä Moskovaakaan ihan rumaksi menisi sanomaan. Upeita rakennuksia silmän kantamattomiin.

Sanovat, että Pietarissa on kauniita taloja, mutta en minä Moskovaakaan ihan rumaksi menisi sanomaan. Upeita rakennuksia silmän kantamattomiin.

Kauniissa valaistuksessa kylpee kaunis ja rauhallinen juhlaillan Moskova.

Kauniissa valaistuksessa kylpee kaunis ja rauhallinen juhlaillan Moskova.

Ploshchad Revolyutsii-metroaseman pronssiveistoksia. Ja täältä löytyi sitten partisaanin kiiltäväksi hierottu sormi, jota joku kävi hieromassa ja kopurri perään toisen veistoksen saappaseen. Niin teimme mekin. Ehkä tämä oli se virallinen "tee näin, niin palaat pakostakin moskovaan"-paikka. Toivossa on hyvä elää, koska Moskovaan halajan takaisin.

Ploshchad Revolyutsii-metroaseman pronssiveistoksia. Ja täältä löytyi sitten partisaanin kiiltäväksi hierottu sormi, jota joku kävi hieromassa ja kopurri perään toisen veistoksen saappaseen. Niin teimme mekin. Ehkä tämä oli se virallinen ”tee näin, niin palaat pakostakin moskovaan”-paikka. Toivossa on hyvä elää, koska Moskovaan halajan takaisin.

Hotellimme metroasemallakin (Partisanskaja) oli melkoinen patsas.

Hotellimme metroasemallakin (Partisanskaja) oli melkoinen patsas.

Kävikin sillälailla hauskasti, että Punaisen torin lisäksi ilotulituksia ammutaan pitkin kaupunkia, ettei kaikkien tarvitse kingetä sinne Punaiselle torille. Hauskaakin hauskempaa oli se, että yksi ammuntapaikoista sijaitsi hotellimme viereisessä puistossa ja ystävämme huone sattui olemaan 25. kerroksessa juuri oikealla puolella hotellia. Sinne siis. Ihan näyttävä oli tämä kaukaisemmankin kaupunginosan tulitus.

Kävikin sillälailla hauskasti, että Punaisen torin lisäksi ilotulituksia ammutaan pitkin kaupunkia, ettei kaikkien tarvitse kingetä sinne Punaiselle torille. Hauskaakin hauskempaa oli se, että yksi ammuntapaikoista sijaitsi hotellimme viereisessä puistossa ja ystävämme huone sattui olemaan 25. kerroksessa juuri oikealla puolella hotellia. Sinne siis. Ihan näyttävä oli tämä kaukaisemmankin kaupunginosan tulitus.

Ja se jatkui ja jatkui.

Ja se jatkui ja jatkui.

Ja jatkui, kunnes loppui. Sitten vielä kaukaisuudessa jatkui vaikka kuinka kauan yksi. Suurimmista suurin, Punaisen torin ilotulitus. Hyvää syntymäpäivää suuri ja kaunis Moskova! Mitähän ensi vuonna kun on tasavuosi...

Ja jatkui, kunnes loppui. Sitten vielä kaukaisuudessa jatkui vaikka kuinka kauan yksi. Suurimmista suurin, Punaisen torin ilotulitus. Hyvää syntymäpäivää suuri ja kaunis Moskova! Mitähän ensi vuonna kun on tasavuosi…

Moskova 869 – iltapäivä kaupungilla

25 sunnuntai syys 2016

Posted by in Matkailu, Teatteri, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

Sattuikin se Moskovan vaatimaton 869-vuotisjuhla juuri siihen hetkeen, kun olimme kaupungissa. Turvajärjestelyt olivat massiiviset, niistä jo kirjoitinkin edellisessä artikkelissani. Aika jännä nähdä, miten Tampereen 237-päivä viikon päästä vertautuu Moskovan vastaavaan. Kyllä sitä jo sentään Tampereellakin kaksi päivää vietetään, että suunta on samaan.

Kehitysehdotus kotimaisiin kaupunkeihin: Jakakaa yrityksille jotkut vaakunat vaikka, jotka voi ripustaa merkkipäivänä näyteikkunaan, niin johan alkaa olla juhlavuutta. Mitä sanotte?

Ja sitten takaisin Moskovaan:
Tässä on nyt näitä valokuvia ja loppuun tulin kirjoittaneeksi pitkät pätkät että lue sieltä jos luetuttaa.

869-tarroja näkyi vähän siellä täällä. Jotain tällaista, mutta kestävämpää eli vaikka ihan sitä vaakunaa tarkoitin.

869-tarroja näkyi vähän siellä täällä. Jotain tällaista, mutta kestävämpää eli vaikka ihan sitä vaakunaa tarkoitin.

Kadut oli laitettu kauniiksi.

Kadut oli laitettu kauniiksi.

Komeita kukka-asetelmia ja koristuksia.

Komeita kukka-asetelmia ja koristuksia.

Juhlan teemana olivat vanhat venäläiset elokuvat. Kauunki oli täynnä kojuja, jotaka oli koristeltu yhteneväisin teemoin ja ohjelmaakin oli rakennettu elokuvien ympärille.

Juhlan teemana olivat vanhat venäläiset elokuvat. Kaupunki oli täynnä kojuja, jotka oli koristeltu yhteneväisin teemoin ja ohjelmaakin oli rakennettu elokuvien ympärille.

Pikkuisen parempien merkkien kauppoja.

Köyhien kauppoja.

Ostoskeskus lähellä Bolshoi-teatteria, jossa frakkipukuinen soittaja soitti valkoista flyygeliä ja kaupat olivat sitä luokkaa, että pieni suomalainen saattoi vain päivitellä, että tällaistakin on. Vuosiansioillaan olisi voinut avata jonkun kaupan oven. Ehkä.

Ostoskeskus lähellä Bolshoi-teatteria, jossa frakkipukuinen soittaja soitti valkoista flyygeliä ja kaupat olivat sitä luokkaa, että pieni suomalainen saattoi vain päivitellä, että tällaistakin on. Vuosiansioillaan olisi voinut avata jonkun kaupan oven. Ehkä.

Bolshoi-teatteri oli todellakin bolshoi eli suuri. Upea rakennus. Kuuluisa teatteri, johon lippuja saa jonottaa kuukausia. Tänne päästäksemme meidän piti kulkea parin turvatarkastuksen kautta ja tätä eteenpäin, Punaista toria lähestyessämme, tarkastuksia tuli vielä lisää.

Bolshoi-teatteri oli todellakin bolshoi eli suuri. Upea rakennus. Kuuluisa teatteri, johon lippuja saa jonottaa kuukausia. Tänne päästäksemme meidän piti kulkea parin turvatarkastuksen kautta ja tätä eteenpäin, Punaista toria lähestyessämme, tarkastuksia tuli vielä lisää.

Keskusta oli suljettu liikenteeltä. Ainoita ajoneuvoja olivat poliisin ja sotilaiden ajoneuvot, joita näkyi aidatuilla alueilla siellä täällä.

Keskusta oli suljettu liikenteeltä. Ainoita ajoneuvoja olivat poliisin ja sotilaiden ajoneuvot, joita näkyi aidatuilla alueilla siellä täällä.

Aika kivoja tollaisia näyttäviä portteja näkyi keskustassa parissakin paikassa. Sehän minulle ei selvinnyt, ovatko portit vakikamaa vai ihan vain juhladekoreerausta. Kuka kurkkaa portin takaa?

Aika kivoja tollaisia näyttäviä portteja näkyi keskustassa parissakin paikassa. Sehän minulle ei selvinnyt, ovatko portit vakikamaa vai ihan vain juhladekoreerausta. Kuka kurkkaa portin takaa?

Sieltähän kurkkaa itse Karl Marx, terve vaan!

Sieltähän kurkkaa itse Karl Marx, terve vaan!

Nyt aletaan lähestyä Punaista toria, joten turvajärjestelytkin muuttuvat vähän tiukemmiksi (jos mahdollista). Ensin on tiivis rivi sotilaita, sitten siirrytään jälleen turvaporteille. Jos nyt oikein tuli laskettua, niin metroaseman ja Punaisen torin välillä oli ainakin viisi eri turvatarkastuspistettä. Aikamoista, sano.

Alettiin lähestyä Punaista toria, joten turvajärjestelytkin muuttuivat vähän tiukemmiksi (jos mahdollista). Ensin oli tiivis rivi sotilaita, sitten siirryttiin jälleen turvaporteille. Jos nyt oikein tuli laskettua, niin metroaseman ja Punaisen torin välillä oli ainakin viisi eri turvatarkastuspistettä.

Ennakko-odotukseni Moskovasta oli ajatus siitä, että kuulaana syyspäivänä seison auringonpaisteessa avaralla Punaisella torilla ja ihmettelen kaiken suuruutta. Suurta oli, mutta se autius jäi nyt havainnoimatta kun keskellä toria oli pressutettu katsomo odottamassa illan juhlallisuuksia ja väkeä oli niin vietävästi. Kuvassa keskellä takana oleva musta möykky on Leninin mausoleumi, jossa hän balsamoituna lepää. Toisaalta se olisi ollut kohde, jossa käydä, mutta tuskin olisi ollut aukikaan. Lisäksi venäläiset ystävämme antoivat ymmärtää, että jos on jo pienestä lapsesta asti joutunut siellä käymään, ei vapaaehtoisesti jaksa enää oikein kiinnostaa. Sen voi ymmärtää, vaikka sitä kaikkea on vaikea ymmärtää.

Ennakko-odotukseni Moskovasta oli ajatus siitä, että kuulaana syyspäivänä seison auringonpaisteessa avaralla Punaisella torilla ja ihmettelen kaiken suuruutta. Suurta oli, mutta se autius jäi nyt havainnoimatta kun keskellä toria oli pressutettu katsomo odottamassa illan juhlallisuuksia ja väkeä oli niin vietävästi. Kuvassa keskellä takana oleva musta möykky on Leninin mausoleumi, jossa hän balsamoituna lepää. Toisaalta se olisi ollut kohde, jossa käydä, mutta tuskin olisi ollut aukikaan. Lisäksi venäläiset ystävämme antoivat ymmärtää, että jos on jo pienestä lapsesta asti joutunut siellä käymään, ei vapaaehtoisesti jaksa enää oikein kiinnostaa. Sen voi ymmärtää, vaikka sitä kaikkea on vaikea ymmärtää.

Pyhän Vasilin katedraalin näimme kaukaa, emme käyneet sisällä. Alkoi jo olla vähän kiire pois keskustasta ennen illan juhlallisuuksia. Päätimme kehittää oman rituaalin ja etsimme torilta kivipaaden, jota silittelin ja samalla lausuin, että tässä se on kivi, jota kun silittää, joutuu palaamaan Moskovaan. Se oli mitätön kivi, mutta meille siitä tuli täten merkityksellinen. Jostainhan sen jutun on aina alettava.

Pyhän Vasilin katedraalin näimme kaukaa, emme käyneet sisällä. Alkoi jo olla vähän kiire pois keskustasta ennen illan juhlallisuuksia. Päätimme kehittää oman rituaalin ja etsimme torilta kivipaaden, jota silittelin ja samalla lausuin, että tässä se on kivi, jota kun silittää, joutuu palaamaan Moskovaan. Se oli mitätön kivi, mutta meille siitä tuli täten merkityksellinen. Jostainhan sen jutun on aina alettava. Kuvassa huomattavaa on katoavat pilvet taivaalla. Kun Moskovassa on juhlapäivä (voiton juhla tai tämä), lupaa presidentti kansalleen sateettoman päivän huolimatta siitä mitä sääennustus sanoo. Koko päivän taivaalla lentää koneita, jotka sadepilvien alkaessa kerääntyä ampuvat ne pois. Ja näin kansa saa kiittää johtajaa ja kaikilla on aurinkoista ja ihanaa.

Kuvakavalkaadi jatkuu seuraavassa artikkelissa, jossa päivä kääntyy iltaan ja käydään vielä vähän Punaisella torilla sijaitsevassa GUM-tavaratalossa.

Se tahdon vain sanoa, että Moskova yllätti siisteydellään ja turvallisuudellaan. Olihan toki meidän etumme, että meillä oli moskovalaissyntyinen ystävä mukana, joka meitä luotsasi paikasta toiseen. Osaan kyriliset kirjaimet, joiden edes jonkinlainen hahmottaminen taatusti auttaa esim. metrossa suunnistamista. Kartassa nimittäin nimet ovat meidän kirjaimillamme, mutta itse metrossa eivät.

Tältä näyttää metrossa ja tuosta tulee osata lukea, mihin on matkalla.

Tältä näyttää metrossa ja tuosta tulee osata lukea, mihin on matkalla.

Voihan ajatella, että se siisteys oli vain nyt juhla-aikaan vain keskustassa, mutta ystävältä sitä kysyin ja hän sanoi, että aina täällä näin siistiä on. Hotellimme sijaitsi reilun 10 km:n päässä Punaiselta torilta ja oli keskustassa nuoruutensa asuneen ystävämme mukaan aika kehnolla alueella. Mutta ei sielläkään mitään kummempaa ollut. Metroasema oli sielläkin siisti ja kaunis ja sen ympäristö puhdas.

Kerran jännitti metrossa kun seurueeseemme kuulunut iäkkäämpi pariskunta ei ymmärtänyt olla naureskelematta erittäin vihaiselle aineissa, alkoholissa tai syvässä vitutuksessa olevalle nuorelle miehelle. Toisen kerran pelotti kun keskustan juna-asemalla kävelimme tunnelia pitkin kauppakeskukseen. Tunneli ja juna-asema eivät ole hyvä yhdistelmä, mutta niinhän se on kaikkialla.

Siinä ne, muuten tuntui hämmästyttävän turvalliselta. Sama se on siis Moskovassa kuin Helsingissä kuin Lontoossakin, että omalla käytöksellään voi vaikuttaa moneen asiaan. Pysyttelee tien aurinkoisella puolella eikä  änge vääriin paikkoihin, niin reissu sujuu mukavammin. Ja joskus sitten voi sattua jotain, mutta voi sitä sattua tuossa kotipihallakin.

Pääasiassa saimme hyvää palvelua ja apua paikallisilta kun sitä tarvittiin. Monessa yhteydessä meiltä kysyttiin, mistä olette kotoisin. Kun euroopassa kuljetaan, yleensä kaikki osaavat epäillä oikeaa suuntaa eikä Suomi aiheuta sen suurempaa ihmetystä. Nyt se aiheutti. Wow, from Finland??? Täältä päin kun katselee, niin onhan se Venäjä aika iso tuossa rajanaapurina. Sieltä päin kun katselee, niin onhan se Suomi pieni tuolla kaukana pohjoisessa yhtenä noista lukuisista naapureista.

On se jännä. Se on, niinkuin kaikki muukin, katsojan silmässä.

Moskova 869 – turvajärjestelyt

16 perjantai syys 2016

Posted by in Matkailu, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

Matka Moskovaan ei jännittänyt ennen kuin luin ulkoministeriön julkaiseman matkailutiedotteen. Siinä kerrottiin, että ”Kaikkialla Venäjällä on terrorismin vaara, erityisesti suurissa kaupungeissa. Mahdollisia kohteita ovat ennen kaikkea julkinen liikenne, rautatie-, metro- ja lentoasemat, ostos- ja viihdekeskukset sekä joukkotapahtumat.”

Päätimme siis välttää kaikkia mahdollisia väkijoukkoja. Sitä ennakkoajatusta minä sitten mietiskelin kun seurueineni kuljeskelin liikenteeltä suljetussa Moskovan keskustassa Moskovan kaupungin 869-vuotissynttäreitä juhlimassa.

Näkymä metrosta tultua. Aika paljon väkeä, mukava tunnelma. Tämän vuoden juhlateemana oli vanhat venäläiset elokuvat ja sen ympärille oli rakennettu kaikki.

Näkymä metrosta tultua. Aika paljon väkeä, mukava tunnelma. Puskinin patsas seisoo ylväänä tarkastelemassa juhlijoita. Tämän vuoden juhlateemana oli vanhat venäläiset elokuvat ja sen ympärille oli rakennettu kaikki.

Alkaa turistille paljastua, mitä kansanjuhla 12 miljoonan asukkaan kaupungissa tarkoittaa.

Alkaa turistille paljastua, mitä kansanjuhla 12 miljoonan asukkaan kaupungissa tarkoittaa. Yhteituumin venäläissyntyisen oppaamme ja ystävämme kanssa päätimme välttää väkijoukon ja yrittää Punaiselle torille toista kautta.

Kapeampi katu ja pitkät jonot tarkastuspisteeltä toiselle. Jokaisella portilla seisoo poliisi, joka tarkistaa sekä ihmisen että laukun. Että oikeastaan aika turvallista.

Kapeampi katu ja pitkät jonot tarkastuspisteeltä toiselle. Jokaisella portilla seisoo poliisi, joka tarkistaa sekä ihmisen että laukun. Että oikeastaan aika turvallista.

Nyt aletaan lähestyä Punaista toria, joten turvajärjestelytkin muuttuvat vähän tiukemmiksi (jos mahdollista). Ensin on tiivis rivi sotilaita, sitten siirrytään jälleen turvaporteille. Jos nyt oikein tuli laskettua, niin metroaseman ja Punaisen torin välillä oli ainakin viisi eri turvatarkastuspistettä. Aikamoista, sano.

Nyt aletaan lähestyä Punaista toria, joten turvajärjestelytkin muuttuvat vähän tiukemmiksi (jos mahdollista). Ensin on tiivis rivi sotilaita, sitten siirrytään jälleen turvaporteille. Jos nyt oikein tuli laskettua, niin metroaseman ja Punaisen torin välillä oli ainakin viisi eri turvatarkastuspistettä. Aikamoista, sano.

Punaisen torin reunalla sijaitsee hieno GUM-tavaratalo, johon ei nyt juhlan aikana päässyt torin puoleisista ovista sisälle. Sen sijaan tarkkaan kun katsoo, on ovet miehitetty melko hyvin varustetuilla poliiseilla tai vartijoilla.

Punaisen torin reunalla sijaitsee hieno GUM-tavaratalo, johon ei nyt juhlan aikana päässyt torin puoleisista ovista sisälle. Sen sijaan tarkkaan kun katsoo, on ovet miehitetty melko hyvin varustetuilla poliiseilla tai vartijoilla.

Tulipa koettua tällaistakin. Kyllähän tuo valtava vartijoiden, sotilaiden ja poliisien määrä jotenkin lisäsi turvallisuudentunnetta paikassa, jossa sen ei kuvittelisi millään konstilla lisääntyvän. Mutta jostain syystähän se vartiointi siellä oli…

Leo Tolstoi -junalla Helsingistä Moskovaan (ja takaisin)

15 torstai syys 2016

Posted by in Matkailu, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , ,

Tiesittekö, että Helsingistä pääsee yöjunalla suoraan Euroopan suurimpaan kaupunkiin? Tästä noin 5,5 miljoonan ihmisen maasta noin 12 miljoonan ihmisen kaupunkiin?

Kyllä, Moskovaan menee juna.

Kyllä, Moskovaan menee juna.

Mitä mielikuvia tulee sanoista ”yöjuna Moskovaan”?

Minulle tuli mieleen epäsiisteys, pelottavat matkakaverit, synkät ja tiukat rajamuodollisuudet, haisevat ja likaiset vessat, kettingein sisäpuolelta lukitut ovet, pelottavat äänet naapurihyteistä… jaa mutta, nämähän ovat kirkkaita muistoja yöjunamatkalta Prahasta Krakovaan vajaa 15 vuotta sitten.

Viikko sitten nousimme Helsingin juna-asemalla Leo Tolstoi -junaan jännittynein mielin. Tuiman oloinen junavirkailija (joka osoittautui vakavaksi ja vähäpuheiseksi vaunuisännäksemme) otti lipun vastaan, tarkisti passin ja ohjasi meidät hyttiimme.

Juna menee Moskovaan varsin verkkaisesti. Matka kestää 15 tuntia ja välillä pysähdytään ja ajellaan hyvin hiljaa. Välipysäkit ovat: Pasila, Tikkurila, Lahti, Kouvola, Vainikkala, Viipuri, Pietari ja Tver.

Juna menee Moskovaan varsin verkkaisesti. Matka kestää 15 tuntia ja välillä pysähdytään ja ajellaan hyvin hiljaa. Välipysäkit ovat: Pasila, Tikkurila, Lahti, Kouvola, Vainikkala, Viipuri, Pietari ja Tver.

Kahden hengen hyttimme oli juuri sopiva kahdelle. Olisi sinne neljäkin mahtunut, mutta sitten olisi saattanut ahdistaa. Se oli siisti kuin mikäkin, ei mitään verrattuna siihen Praha-Krakova -elämykseen.

No mutta, katsellaanpa kuvia, nehän kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:

Hytissä odotti kauniisti katettu pöytä juomineen ja kestosämpylöineen sekä croisantteineen.

Hytissä odotti kauniisti katettu pöytä juomineen ja kestosämpylöineen sekä croisantteineen.

Oli myös suklaata (aika tummaa) ja teetä. Teetä tai kahvia tarjoiltiin myös matkan aluksi ja aamiaisen yhteydessä. Ja suoraan hyttiin. Kuului hintaan, ai että!

Oli myös suklaata (aika tummaa) ja teetä. Teetä tai kahvia tarjoiltiin myös matkan aluksi ja aamiaisen yhteydessä. Ja suoraan hyttiin. Kuului hintaan, ai että! Niin joo, teet tarjoiltiin ihan oikeista venäläisistä teekupeista.

Moskovaan saapuessa tarjoiltiin aamiainen hyttiin. Me valitsimme blinit, jotka muuten oikeasti venäläisittäin ovat ihan niinkuin meidän lättymme, eivät niitä amerikkalaisen pancaken näköisiä paksuja, mitä meillä blineinä tarjotaan.

Moskovaan saapuessa tarjoiltiin aamiainen hyttiin. Me valitsimme blinit, jotka muuten oikeasti venäläisittäin ovat ihan niinkuin meidän lättymme, eivät niitä amerikkalaisen pancaken näköisiä paksuja, mitä meillä blineinä tarjotaan. Lisäksi tuli pikkuvalikoima juustoja.

Paluumatkalla tarjottiin aamuvoikkarit ja kahvit, ne tosin siinä vaiheessa maksusta. Minulle ei oikein selvinnyt, että mitkä ateriat/kahvit/teet maksoivat ja mitkä eivät. Kaikki oli kuitenkin mahdollista maksaa ruplilla tai euroilla. Paluumatkalla muuten hintaan kuului pieni illallinen. Hyttiherkkujen lisäksi junassa on hyvä ravintola, jossa on varsin laaja lista.

Paluumatkalla tarjottiin aamuvoikkarit ja kahvit, ne tosin siinä vaiheessa maksusta. Minulle ei oikein selvinnyt, että mitkä ateriat/kahvit/teet maksoivat ja mitkä eivät. Kaikki oli kuitenkin mahdollista maksaa ruplilla tai euroilla. Paluumatkalla muuten hintaan kuului pieni illallinen. Hyttiherkkujen lisäksi junassa on hyvä ravintola, jossa on varsin laaja lista.

Ennen vanhaan hyttien lukot olivat kuulemma vähän kyseenalaisia. Nyt ovi menee lukkoon niks naks ja aukeaa ovikortilla.

Ennen vanhaan hyttien lukot olivat kuulemma vähän kyseenalaisia. Nyt ovi menee lukkoon niks naks ja aukeaa tällaisella ”madnetic”-ovikortilla.

Moskovaanhan ei matkusteta niinkuin Tukholmaan tai Tallinnaan. Ensin on haettava viisumia, johon menee ainakin pari viikkoa. Sitä ennen on vastattava paperilliseen kysymyksiä, kuten koska olet ollut viimeksi Venäjällä ja mainittava aikaisemmat nimet sekä salanimet, uuuuuu. Junassa odottaa tällainen maahantulokortti, joka on osattava täyttää virheettömästi ja puolet siitä säilytettävä koko reissun ajan.

Moskovaanhan ei matkusteta niinkuin Tukholmaan tai Tallinnaan. Ensin on haettava viisumia, johon menee ainakin pari viikkoa. Sitä ennen on vastattava paperilliseen kysymyksiä, kuten koska olet ollut viimeksi Venäjällä ja mainittava aikaisemmat nimet sekä salanimet, uuuuuu. Junassa odottaa tällainen maahantulokortti, joka on osattava täyttää virheettömästi ja puolet siitä säilytettävä koko reissun ajan.

Menomatkalla raja tulee ylitettyä lähtövuorokauden puolella eikä tullihauskuutuksia tarvitse herätä kokemaan kesken unien (kuten palatessa joskus aamulla neljän aikaan). Viipurin asemaa sopii ihailla pimeässä.

Menomatkalla raja tulee ylitettyä lähtövuorokauden puolella eikä tullihauskuutuksia tarvitse herätä kokemaan kesken unien (kuten palatessa joskus aamulla neljän aikaan). Viipurin asemaa sopii ihailla pimeässä.

Junan käytävä näyttääpi tältä. Siinä on hyttejä ja ikkunaa ja jokaisen vaunun päässä vaunuisännän tai -emännän hytti. Sieltä hän yöllä kuikuilee kun turisti käy vessassa.

Junan käytävä näyttääpi tältä. Siinä on hyttejä ja ikkunaa ja jokaisen vaunun päässä vaunuisännän tai -emännän hytti. Sieltä hän yöllä kuikuilee kun turisti käy vessassa.

...mistä tulikin mieleen, että seuraavalla kerralla kun joku sanoo, että joku toimii kuin junan vessa, kysyn minä että Suomen vai Venäjän junan vessa. Kävi nimittäin niin, että matkasimme ensin Suomen sisällä Helsinkiin. Kävin pinttyneen kusen hajuisessa vessassa ja kauhulla ajattelin, että jos tämä meillä Suomessa on tällaista, niin mitä kamalaa seuraava 15 tuntinen tuo tullessaan. Kuinka ollakaan se toi koko matkan ajaksi siistin ja miedon hajusteen hajuisen vessan, jossa ei lainehtinut lattioilla eikä siellä lillunut lattioilla mitään märkiä vessapaperinrontteja. Kaikki oli niin siistiä. Kiitos varmaankin kuuluu vaunuisännällemme. Ja kyllähän minä ymmärrän, ettei tämä ole välttämättä Venäjän huonoin ja vanhin juna, mutta yllätti se positiivisesti kuitenkin.

…mistä tulikin mieleen, että seuraavalla kerralla kun joku sanoo, että joku toimii kuin junan vessa, kysyn minä että Suomen vai Venäjän junan vessa. Kävi nimittäin niin, että matkasimme ensin Suomen sisällä Helsinkiin. Kävin pinttyneen kusen hajuisessa vessassa ja kauhulla ajattelin, että jos tämä meillä Suomessa on tällaista, niin mitä kamalaa seuraava 15 tuntinen tuo tullessaan. Kuinka ollakaan se toi koko matkan ajaksi siistin ja miedon hajusteen hajuisen vessan, jossa ei lainehtinut lattioilla eikä siellä lillunut mitään märkiä vessapaperinrontteja. Kaikki oli niin siistiä. Kiitos varmaankin kuuluu vaunuisännällemme. Ja kyllähän minä ymmärrän, ettei tämä ole välttämättä Venäjän huonoin ja vanhin juna, mutta yllätti se positiivisesti kuitenkin.

Hyttivarusteluun kuuluu kirjotut pyyhkeet. Luxusta, eikö?

Hyttivarusteluun kuuluu kirjotut pyyhkeet. Luxusta, eikö?

Ensimmäisiä aamumaisemia Venäjällä. Järviä ja puita, ei kovinkaan eksoottista.

Ensimmäisiä aamumaisemia Venäjällä. Järviä ja puita, ei kovinkaan eksoottista.

Puutalotaajamia, aika harvassa kuitenkin. Olin erottavinani näissä taajamissa hiekkatiet.

Puutalotaajamia, aika harvassa kuitenkin. Olin erottavinani näissä taajamissa hiekkatiet.

Ja vihdoinkin, niitä jättitaloja. Kuva on aamulta, mutta juttu yöltä. Olin juuri saanut itseni tainnutettua nukkumakuntoon puolen yön jälkeen kun menin vielä vilkaisemaan ulos. Mitä näkyi? Näkyi Neuvostoaikaisia jättitaloja ja miljoonia valoja. Olimme lähestymässä Pietaria. Se niistä unista, oli vain tuijotettava, mietittävä ja ajateltava. Kuinka paljon ihmisiä. Kuinka paljon tarinoita jokaisessa pikkuisessa valossa.

Ja vihdoinkin, niitä jättitaloja. Kuva on aamulta, mutta juttu yöltä. Olin juuri saanut itseni tainnutettua nukkumakuntoon puolen yön jälkeen kun menin vielä vilkaisemaan ulos. Mitä näkyi? Näkyi Neuvostoaikaisia jättitaloja ja miljoonia valoja. Olimme lähestymässä Pietaria. Se niistä unista, oli vain tuijotettava, mietittävä ja ajateltava. Kuinka paljon ihmisiä. Kuinka paljon tarinoita jokaisessa pikkuisessa valossa.

Pitkän ja jopa rentouttavan junamatkan jälkeen saavuimme Moskovan Leningradski-juna-asemalle eli yhdelle niistä lukuisista. Asemalle saattoi jättää laukut säilytykseen ja sieltä pääsi myös kätevästi metroon. Ja metro taas... se onkin sitten oma tarinansa.

Pitkän ja jopa rentouttavan junamatkan jälkeen saavuimme Moskovan Leningradski-juna-asemalle eli yhdelle niistä lukuisista. Asemalle saattoi jättää laukut säilytykseen ja sieltä pääsi myös kätevästi metroon. Ja metro taas… se onkin sitten oma tarinansa.

Näin loppuyhteenvetona matka sujui mitä mainioimmin. Odotukset ylittyivät reilusti. Tullimuodollisuudet olivat vakavat, mutta ei mitään laukkujen penkomista eikä tunnustelua. Ravintolavaunussa sai kohtuullista ruokaa halvalla ja rahaa sai vaihtaa junassa. Se onkin muuten huomion arvoinen asia. Ennen on kuulemma voinut vaihtaa Moskovan asemalla, mutta enää ei. Kätevintä on siis vaihtaa junassa, jossa kurssikin on ihan ok.

Mielenkiintoinen ja hieno junamatka, kannattaa ehkä kokea!

Muut artikkelini aiheesta Moskova:
Tästä linkistä kaikki

Tästä alta VR:n linkkeihin:
Tolstoi -junasta
Tolstoin hinnasto
Venäjän liikenteen aikataulut
VR:n matkavinkit Moskovaan

Kartta+opas: Moskova

18 maanantai Hei 2016

Posted by in Kirjallisuus, Matkailu, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , ,

Otavan Kartta+opas -kirjat sopivat mukavati muutaman päivän reissuun, kun kartta on oltava helposti saatavilla ja pikkufaktat sekä kaupungin perusnähtävyyksien listaus riittää tyydyttämään tiedonjanon.

Matkaopaskirjahyllystä tutun näköinen kirjan kansi. Väri, kuinka sattuikaan.

Matkaopaskirjahyllystä tutun näköinen kirjan kansi. Väri, kuinka sattuikaan.

Johdannon jälkeen esitellään kymmenen huippukohdetta ja jaellaan aukeaman verran käytännön vinkkejä poliisin puhelinnumerosta (Moskovassa 02, oho, aika helppo, kuin Turkuun soittaisi, mutta jättää muut numerot pois) yleisien aukioloaikojen kautta ostoksiin ja kyrillisiin kirjaimiin.

Kaupunki (mitä milloinkin kirjasarjan kirja esittelee) on jaettu maantieteellisiin osioihin ja niistä esitellään yhden aukeaman verran itse kaupunginosaa ja myös sen ravintoloita, nähtävyyksiä, ostospaikkoja ja gallerioita, teattereita jne.

Kaupungin osan ja sen nähtävyyksien esittelyaukeama.

Kaupungin osan ja sen nähtävyyksien esittelyaukeama.

Sitten, vips vaan, kirjan nerokkuus kääntyy esiin, kun näppärän kokoisesta kirjasesta aukeaa alhaalta ylöspäin kulloinkin käsiteltävän kaupunginosan kartta.

Aukeama aukeaa vielä suuremmaksi paljastaen alueen kartan.

Aukeama aukeaa vielä suuremmaksi paljastaen alueen kartan.

Kartta+opas -kirjasta on ollut apua niin Lontoossa kuin Firenzessäkin. Nyt on tiedossa muutaman päivän reissu suureen ja mahtavaan… Venäjän maahan ja kaupungeista uljaimpaan, sanovat, Moskovaan. Omatoimisesti en menisi, eikä siellä kenties pelkällä pikkukirjalla pärjäisi, mutta matkassa on matkanjohtaja ja muistissa koulussa opitut kyrilliset aakkoset, niin eiköhän tuostakin reissusta ehjänä selvitä.