Kulttulinarismia

~ Kulttuuria ja kulinarismia.

Kulttulinarismia

Tag Archives: Kala

Karu Izakaya, Turku

07 tiistai Maa 2017

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Gourmet, Kala, Kana/broiler, Kulinarismi, Liha, Ravintola, Sushi, Turku, Valokuvin kerrottu

Vihdoinkin.

Pari vuotta olemma olleet menossa turkulaisten, syvästi kulinaristisoituneiden ystäviemme kanssa heidän suosittelemaansa ravintolaan Karu Izakayaan. Aina on tullut joku este vaan nyt ei.

Ystävien suosituksesta päädyimme maistelumenuun ja se oli satavarmalla nappi valinta. Jos olisin oikea ravintolakriitikkoarvostelija, olisin kirjoittanut kaikkien ihanuuksien ainekset ylös, ne meille kuitenkin seikkaperäisesti (muttei liian) kerrottiin. Kerron ne nyt vain vähän yksinkertaisemmin esim. että kalapallero.

Annan kuvien kertoa puolestaan, mutta sen vain sanon, että paikka on miellyttävä ja aika pieni, pöytävaraus varmastikin tarvitaan. Tavallisena torstai-iltana ravintola oli täynnä. Maistelumenu on rahansa väärti (48€/hlö, tarjoillaan koko pöydälle). Annokset eivät ole suuria, mutta määrä ja makujen kirjo on mukava. Vettä kannetaan pöytään pyytämättä, joten kerrankin sitä on riittävästi.

Alkupala.

Pehmoiset höyrytetyt sämpyläiset taskuraputäytteellä. Pehmoinen pulla, rapea ja maukas sisus, ah.

Suussa sulavia kalapalleroita päällä ilmassa väreilevää tonnikalalastua.

Kalan palasia.

Mehukasta broileria ihanan tulisessa kastikkeessa.

Maukkaita, vähän vain turhan kuivia, ribsejä.

Ällistyttävän herkullista, suussa sulavaa sashimia.

Hyvät ja laadukkaat sushit.

Jälkkäriäkin kahta sorttia.

Usein tämän tyyppisissä ravintoloissa suositellaan ottamaan ”paljon pieniä annoksia ja sitten jakamaan”. Se on kamalaa, koska aina joku on se, joka syö kaiken ja joku se, joka ei kehtaa ottaa.  Karu Izakayassa sanoivat myös tämän ahdistusta aiheuttavan ohjeen, mutta kaikeksi onneksi maistelumenu oli rakennettu nerokkaasti niin, että kaikkea oli sopivasti tasamäärät kullekin syöjälle hienosti ja kauniisti laitettuna.

Vanha sanonta ”kyllä hyvää kannattaa odottaa” piti jälleen paikkansa. Erinomainen ravintolareissu!

Ravintola: Karu Izakaya
Missä: Aurakatu 3, Kauppatorilta Aurajokea kohti vasemmalla
Vinkki: Ensimmäisellä kerralla ehdottomasti maistelumenu, se pidempi! Mene arkena, se on edullisempaa.
Palvelu: Leppoisaa.
Tykkäsinkö: Todella paljon.
Oliko kallis: Maistelumenun hinta ei ainakaan ollut paha. Annoksia saa alkaen muutamista euroista (kimchi 5 €), mutta ne ovat toki pieniä. Paljon erilaisia menuja ja lajitelmia. Ottaisin jonkun sellaisen.
Menisinkö uudestaan: Ehdottomasti!
Montako tähteä (1-5) kokonaiselämykselle: 5
Montako tähteä (1-5) ruoalle: 5
Seuralaisen, ensikertalainen myös, tähdet kokonaiselämykselle:
4,5 (vois sille kyllä vitosenkin antaa… mietin että mikä muu ois saanu vitosen… mutta annetaan nyt se 4,5)
Seuralaisen tähdet ruoalle: 4,5 (oli tosi hyvää)

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti Kulttulinaristin tapaan

01 maanantai Elo 2016

Posted by Kulttulinaristi in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kala, Kana/broiler, Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Liha, Lounas, Resepti, Salaatti

Erinomainen resepti kesähitti kehittyi, kun piti keksiä Kauppahallista löytyvän Herkkuveräjän kokonaisena palvatulle broilerille nopea, vähän kevyempi perunasalaatti. Sopii muullekin grilliruoalle.

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti.

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti.

Yrttinen peruna-tomaattisalaatti Kulttulinaristin tapaan
Pese ja rapsuttele (mutta älä kuori) haluamasi määrä uusia perunoita. Keitä ne suolatussa vedessä ja jätä napakoiksi. Anna jäähtyä ja jäähdyttyä pilko ne reiluiksi suupalasiksi (eli kahteen tai kolmeen osaan jos eivät valtavia ole).

Pilko puolikkaaksi reilusti pikkutomaatteja (Pirkan kolmionmuotoisessa muovipakkauksessa tulevat ovat valitettavasti parhaita). Suikaloi tai silppua pätkä purjosipulia.

Kerää puutarhasta tai kaupasta reilu nippu ainakin 2-3 eri yrttiä (esim. salvia, timjami, persilja, rosmariini, korianteri, basilika… tai mitä nyt löytyy) ja silppua ne. Ei tarvi olla ihan pientä. Murskaa kynsi tai pari valkosipulia. Kaada oliiviöljyä pikkuastiaan niin paljon kuin kehtaat ja sekoita osa yrteistä ja valkosipuli öljyn sekaan ja sekoittele. Voit lorauttaa myös balsamicoa ja rouhia mustapippuria ja lisätä savupaprikajauhetta (mutta ei ole pakko).

Pilko nipullinen rucolaa ja/tai jotain salaattia aika pieneksi.

Runsaasti kaikemmaailman yrttejä ja purjosipulia. Saa silputa pieneksi tai leikkoa vähän huolettomammin.

Runsaasti kaikemmaailman yrttejä ja purjosipulia. Saa silputa pieneksi tai leikkoa vähän huolettomammin.

Yhdistä perunan palat, tomaatit, salaatit ja purjosipuli. Liruttele maustettua öljyä sekaan samalla koko annosta kevyesti ja varovasti kauhalla, lastalla tai kädellä sekoitellen. Varo rikkomasta perunoita (tämän vuoksi saavat jäädä napakoiksi). Lisää loput yrtit ja sirottele sekaan sormisuolaa.

Laita kannen tai kelmun alle kylmään ja kohta sitten syö kaikki pois. Perunan maku ei paljon yön aikana parane.

Tarjoiluvinkki: Menee tällaisenaan lisukkeena tai kevyenä ruokana. Sekaan voi lisätä myös kananmunan tai avokadon paloja. Lisätä voi myös kanaa, savukalaa, kinkkua, ihan mitä vain.

Tuunausvinkki: Jos aikaa tuntuu olevan liikaa, leikkaa ne pikkutomaatit pitkittäin puoliksi, levitä ne uunipellille ja roiski päälle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja paahda hetki grillivastuksella. Anna jäähtyä. Lisää sitten perunoiden sekaan. Tämän voi toki tehdä myös lämpimillä perunoilla ja tomaateilla, tuleepa lämmin salaatti.

Turun Kauppahallin uusi elämä

19 lauantai Maa 2016

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Museo/Näyttely, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Hedelmä, Herkku, Kala, Kana/broiler, Kotimaan matkailu, Kulinarismi, Liha, Nähtävyys, Perinteinen, Ravintola, Salaatti, Turku

Kyl mää niin kauhiast pal ilahtusisin ku Kauppahallis Turkkuses pitäytysisisisisin.

Se oli hyvänen aika puhjennut kukkaan. Siellä oli vilinää ja vilskettä. Leveä hymy karehti tamperelaisenkin huulilla, kun HÄN Turun Kauppahallissa kuljaili. Kerrassaan. Kyllä jos jossain, niin juuri Turussa soisi Kauppahllin olevan virkeä ja täynnä. Ja se oli.

Oli ravintolaa ja kahvilaa, liha-, kala ja maustekauppaa, ja jos ei ihan jokainen, niin ainakin ihan melkien jokainen liiketila täynnä. Ja Alkoki. Ihan ku nykyiseski pääkaupunkis.

Ja aivan oikeutetusti, monen monituista vuotta hiljaiseloa viettäneellä, nyt reipastuneella ja nuorekkaalla, mutta kuitenkin pohjimmiltaan vanhalla Kauppahallilla on nettiosoitteenaankin kauppahalli.fi. Ainoa oikea? Joo vai?!

Turun Kauppahalli löytyy Hansakorttelin ja Kauppatorin lähettyviltä osoitteesta Eerikinkatu 16.

Raikkaita vihanneksia.

Raikkaita vihanneksia.

Hillitön kalatiski ja vielä hillittömämmät lounasannokset Herkkunuotassa.

Hillitön kalatiski ja vielä hillittömämmät lounasannokset Herkkunuotassa.

Sushia ja vaikka mitä muita herkkuravintoloita.

Sushia ja vaikka mitä muita herkkuravintoloita.

Iso kahvila suurella pöytäalueella.

Iso kahvila suurella pöytäalueella.

Salaatti- ja keittolounaita tarjoavia ravintoloita.

Salaatti- ja keittolounaita tarjoavia ravintoloita.

Jopa salaattibuffet.

Jopa salaattibuffet.

Unohtamatta iki-ihanaa pikkumuseota pysyvällä henkilökunnalla.

Unohtamatta iki-ihanaa pikkumuseota pysyvällä henkilökunnalla.

 

Fiskbutik – Kalakauppa to 12-17, Parainen

13 sunnuntai Maa 2016

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Elämys, Gourmet, Kala, Kotimaan matkailu, Kulinarismi, Nähtävyys, Perinteinen, Turku

Saavuttaessa Helsinki-Turku -tieltä Kaarinan halki Paraisille Saaristotietä pitkin, tien vasemmalla puolen nököttää kalan muotoinen kyltti varustettuna tekstillä FISKBUTIK TO12-17 KALAKAUPPA. Herättäähän se kaupunkilaisen mielenkiinnon.

Ohittamaton kyltti.

Ohittamaton kyltti.

Ja syystä.

Torstaina klo 12.20 pääsemme opastetta seurattuamme Ammattiopisto Livian pihan perälle, jossa näkyy olevan se kalakauppa. Jonotusnumero on 41, edessä on parikymmentä asiakasta. Saamme aika pitkiä katseita ehkä siksi(?), kun saavumme myöhässä emmekä näytä tutuilta.

Kauppa löytyy rannasta koulun alueelta.

Kauppa löytyy rannasta koulun alueelta.

Tämän numeron saa saapuessaan 20 minuuttia avaamisajankohdan jälkeen. Tällä numerolla saa jonottaa tunnin.

Tämän numeron saa saapuessaan 20 minuuttia avaamisajankohdan jälkeen. Tällä numerolla saa jonottaa tunnin.

Mikä tunnelma, mikä fiilinki! Osa jonottajista istuu, osa seisoo, kalatiski on täynnä toistaan houkuttelevampia kalaherkkuja. Haluaisin yhden tuota ja kaksi tuota ja kolme kolmatta. Ja vähän muuta. Harmikseni olemme poistumassa talvilomaltamme Holiday Club Airistolta seuraavana päivänä.

Hillitön valikoima vähän paljon kaikkea: maustettua tai maustamatonta savulohta, kuhan kappleita, kalamurekepihvejä, friteerattuja kellarisilakoita, säilykkeitä ja kalapizzaa....

Hillitön valikoima vähän paljon kaikkea: maustettua tai maustamatonta savulohta, kuhan kappleita, kalamurekepihvejä, friteerattuja kellarisilakoita, säilykkeitä ja kalapizzaa….

On ihana seurata opiskelijoiden myyntityöskentelyä. Yksi on selvästi tutumpi asiakaspalvelun kanssa, pari muuta hommassaan ehkä ensimmäisiä kertoja. Tiukahkon oloinen opettajatar seuraa karitsoitaan taustalta välillä neuvoen, välillä jopa ojentaen. Näyttää juuri siltä, miltä opetuksen kuuluukin näyttää. Ja paikka myyjineen juuri siltä, miltä kunnon perinteisen kalatiskin pitääkin.

Ystävät ja kylänmiehet vaihtavat kuulumisia samalla kun nuoriso opettelee myynnin ja asiakaspalvelun ihmeellisyyksiä.

Ystävät ja kylänmiehet vaihtavat kuulumisia samalla kun nuoriso opettelee myynnin ja asiakaspalvelun ihmeellisyyksiä.

Hinnat eivät päätä huimaa. Kauppa näyttää siltä, miltä kalakaupan pitääkin näyttää.

Hinnat eivät päätä huimaa. Kauppa näyttää siltä, miltä kalakaupan pitääkin näyttää.

Kylmäsavulohisiivut ehtivät loppua ennen vuoroamme, graavia kääritään paketteihin satoja grammoja kerrallaan. Monet ottavat jättipussillisen kellarisilakoita ja kalamurekepihvejä.

Tunti siinä jonossa kestää, mutta mikäs se on elämystä eläessä. Lisää jonottajia on tullut jälkeemme alle kymmenen. Kaikki siis tietävät, että paikalla on oltava ajoissa. Jonotus palkitaan kassillisella kalaa. Kassiin kätkeytyy reilun kokoinen savulohifilé, pala kuhaa ja pussukallinen friteerattuja kellarisilakoita ja kolme reilua siivua kalapizzaa. Hinta koko setille on 22 euroa.

Paikka on hillitän ja kala hyvää. Fiskbutiikkiin kannattaa ehdottomasti ajaa kauempaakin. Turusta matkaa kertyy reilu puoli tuntia.

Fiskbutik Kalakauppa löytyy osoitteesta
Kalakouluntie 72, Parainen.

Kuhaa kylmänä suoraan paketista.

Kuhaa kylmänä suoraan paketista.

Yksinkertainen on kaunista. Ja niin, niin hyvää!

Yksinkertainen on kaunista. Ja niin, niin hyvää!

Nopea ja herkullinen kylmäsavulohipasta

16 maanantai Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kala, Kotiruoka, Kulinarismi, Pasta, Resepti

Reilu annos (4-5 aikuiselle) herkullista lohipastaa syntyy näin:

Kuoritaan ja silputaan 2 sipulia, vaikka punainen ja tavallinen.  Hienonnetaan 3-4 valkosipulin kynttä. Kuullotetaan edellämainitut oliiviöljyssä.

Sipulimäärä näyttää jokseenkin runsaalta, mutta on vallan sopiva - jos siis sipulista tykkää.

Sipulimäärä näyttää jokseenkin runsaalta, mutta on vallan sopiva – jos siis sipulista tykkää.

Raastetaan 2 sitruunan kuori, jotka lisätään tuorepinaattipussillisen kanssa sipulien sekaan. Haudutetaan pinaatit kuivemmiksi ja pienemmiksi. Lisätään sekaan 2 dl kuohukermaa ja yhden sitruunan mehu. Maustetaan suolalla ja pippurilla (ja yrteillä, jos innostaa). Jätetään hautumaan.

Keitetään kaksi pussillista tuorepastaa (itse miksaan aina pinaattiversion ja tavallisen) merivedensuolaisessa vedessä.

Lisätään kastikkeen sekaan 300 g kylmäsavulohisiivuja (ja vaikka jättikatkaravun pyrstöjä tai tavallisia katkarapuja tai simpukoita tai mitä vain).

Otetaan tilkka pastankeitinvettä talteen kun kaadetaan muu vesi pastoista pois. Kipataan pastat ja tilkka keitinvettä kastikkeen sekaan. Pilkotaan 2 avokadoa sopiviksi suupalasiksi ja lisätään sekaan. Tarkistetaan maku ja käydään syömään.

Päälle voi raastaa parmesaania.

Valmista tuli. Annos sai raadilta kehuja ja kaikki tuli syötyä. Maistui myös lapsille.

Valmista tuli. Annos sai raadilta kehuja ja kaikki tuli syötyä. Maistui myös lapsille.

Ravintola Dabbal, Tampere

12 torstai Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Arvostelen, Gourmet, Herkku, Jälkiruoka, Juusto, Kala, Kulinarismi, Lapsen kanssa, Liha, Ravintola, Tampere

Sain valita merkkipäivääni silmällä pitäien kuusi kiinnostavinta ravintolaa Tampereelta. Tutkailin eat.fi-palvelua miettiessäni vaihtoehtoja. Törmäsin Dabbaliin, jonka kuvaus oli ”suomalaista perinneruokaa” ja sijainti Yliopistonkatu. Ehdin huvittaa sekä itseäni että perhettäni, että ai kebab ja pizza on jo suomalaista perinnettä (vaikka alkaahan ne olla), kunnes tajusin, että kyseessähän on kaupungin uusi tulokas, Lapland Hotel Tampereen ylistetty ravintola.

Ja niistä kuudesta vaihtoehdosta juuri tämän oli seuralaiseni valinnut. Hyvä, koska se oli ”nää ei oo sitten missään järjestyksessä”-listallani salaisena ykkösenä.

Ravintola, kuten hotellikin, henkii Lappia ja tuntui hieman oudolta, että sellainen hotelli nyt Tampereelle. Itse hotellista en tiedä, mutta ravintolaa ei turhaan ole kehuttu. Ja hotellikin alkaa tuntua varsin kiinnostavalta. Harmi vaan, että se sattuu sijaitsemaan kotikaupungissa. Täytynee värvätä joku ulkopaikkakuntalainen tuttava sinne asumaan, että pääsee tiiraamaan tarkemmin.

Listalta löytyy poroa tottakai, mutta myös muuta lihaa ja kalaa enemmän tai vähemmän teemaan sopivasti. Alkupalojen hinnat ovat 10,50-16 €:n välillä. En syönyt alkupalaa, mutta Sallan villiporo ja jäkälä kuulostaa annoksena kiehtovalta. Listalla on myös salaattia, sandwichejä, pizzaa ja hampurilaisia, joista juurikin hampurilaista kylän parhaaksi kehui (toisen) ravintolan omistaja.

Menu.

Menu.

Pääruokia.

Pääruokia.

Alkuun tuotiin mustaherukkaista alkoholitonta kuohujuomaa ja keittiö tervehti meitä mustikkaisella gazpacho-keitolla. Leipiä oli kolmea laatua ja pyytäen sai lisää.

Me söimme pääruoaksi minä Flank Steakin ja bearnaisea (27 €), seuralaiseni Inarijärven rautua ja kukkakaalia (26 €). Ja nyt nähkää ja kuulkaa, hyvät lukijat, lapsi söi lasten annoksellisen lihapullia ja muusia ja sen hinta on 3 €. Kolme euroa, siinä on oikea hinta lasten aterialle, joka usein jää lapsilta vieläpä vähäiselle syönnille (en tarkoita tätä annosta, vaan elämässä yleensä). Lasten annoksista poronkäristys maksoi 6,90 €, muut selkeästi alle vitosta ollen kuitenkin erittäin laadukkaita eivätkä vain nakkeja ja raneja.

Flank Steak ja bearnaisea -annokseen kuului myös puikulaperunaranskalaisia. Kiva idea, mutta olisivat saaneet olla perunat perunoina, ei olisi pahentanut annosta ollenkaan. Kastiketta olisi mennyt lusikallinen enemmänkin. Liha oli todella mureaa ja maukasta. Melkein kostui silmäkulma vain siksi, kun ruoka oli niin hyvää.

Flank Steak ja bearnaisea -annokseen kuului myös puikulaperunaranskalaisia. Kiva idea, mutta olisivat saaneet olla perunat perunoina, ei olisi pahentanut annosta ollenkaan. Kastiketta olisi mennyt lusikallinen enemmänkin. Liha oli todella mureaa ja maukasta. Melkein kostui silmäkulma vain siksi, kun ruoka oli niin hyvää.

Inarijärven rautu oli ihanan kiinteää ja napakkaa. Kypsyys oli täydellinen jättäen kalan inansa mediumiksi. Tässä annoksessa kastiketta oli varsin runsaasti. Jopa nahka tuli syötyä parempiin suihin, oli se niin hyvä koko annos.

Inarijärven rautu oli ihanan kiinteää ja napakkaa. Kypsyys oli täydellinen jättäen kalan inansa mediumiksi. Tässä annoksessa kastiketta oli varsin runsaasti. Jopa nahka tuli syötyä parempiin suihin, oli se niin hyvä koko annos.

Jälkkäriksi oli Isänpäivänäsunnuntaina jälkkäribuffet aikuisilta 10 € ja lapsilta 5 €. Pöydässä oli muutamia erilaisia suupalajälkkäreitä sekä juustoja vähän liian kuumassa kun vallan hikoilivat ja vähän jopa sulivatkin. Jälkkäripöytä on ainoa pieni miinus kaikin puolin täydellisessä elämyksessä. Siitä 10 € tuntui sittenkin hiukan liian arvokkaalta ja varsinkin lapsen vitonen, kun ei hän ottanut kuin yhden suupalan. Tämä onkin ainoa asia, joka pudottaa arvosanan vitosesta 5-:een, mutta koska lasten ruoat ovat niin järjettömän järkevän hintaisia ja laatuisia, kumoaa se tuon miinuksen. Ja voi kun olisimme huomanneet, samaa erittäin järkevää hitapolitiikkaa olisi seuraillut myös jäätelöpallo ja kastike hintaan 1,20 €. Pahus kun jäi huomaamatta.

Juustot saunoivat lämpölampun alla. Hyvä valikoima ja juureshilloke oli kiva lisä.

Juustot saunoivat lämpölampun alla. Hyvä valikoima ja juureshilloke oli kiva lisä.

Ihan kivoja pikkujälkkäreitä, joista suklaa nousi suosikiksi.

Ihan kivoja pikkujälkkäreitä, joista suklaa nousi suosikiksi.

Raikas mustikkatömpsy.

Raikas mustikkatömpsy.

Ravintolan ulkoasu noudattelee aikalailla samaa kuin aiempi Holiday Innin ravintola, mutta vähän on laitettu pölkkyä ja takkaa ja taljaa, muutostakin siis on. Avarasta ja erittäin valoisasta on tullut vähän kotoisampi jä tunnelmallisempi. Henkilökuntaa tuntuu olevan paljon ja palvelu on ystävällistä.

Miljöö on tuttu Holiday Innin ravintolavieraille, jotenkin ylätason tuolitkin näyttävät tutuilta, mutta mikäs siinä. Tunnelma on nyt kuitenkin lämpimämpi ja kotoisampi.

Miljöö on tuttu Holiday Innin ravintolavieraille, jotenkin ylätason tuolitkin näyttävät tutuilta, mutta mikäs siinä. Tunnelma on nyt kuitenkin lämpimämpi ja kotoisampi.

Jos joskus on tuntunut oudolta mennä omassa kaupungissa hotelliin, vaikka vaan syömään, niin sellaiset ajatukset voi nyt unohtaa. Dabbal lunastaa varmasti paikkansa Tampereen ravintolakartalla.

Ravintola: Kitchen & Bar Dabbal
Missä: Yliopistonkatu 44, Tampere-Talon lähellä
Vinkki: Jäätelöpallo, muista lapselle jäätelöpallo.
Palvelu: Ystävällistä.
Tykkäsinkö: Todella paljon.
Oliko kallis: Arvokas joo (paitsi lasten annokset), mutta ei missään nimessä kallis. Rahalle kyllä saa vastinetta.
Menisinkö uudestaan: Todellakin menen, myös lounaalle joskus.
Montako tähteä (1-5) kokonaisuudelle: 5
Seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: 5

Kermainen kantarellikastike Kulttulinaristin tapaan

11 keskiviikko Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Resepti, Ruoka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kala, Kana/broiler, Kasvisruoka, Kotiruoka, Kulinarismi, Liha, Perinteinen, Resepti

Kermainen kantarellikastike tai kantarellimuhennos sopii mainiosti Poronpaistille tai Juustoiselle uunilohelle, mutta myös muille lihoille ja kaloille. Tokihan se kasvisruokahenkeen käy myös sellaisenaan. Lisukkeesta tuleekin pääruoka.

Taisi kastike mennä enemmän muhennoksen puolelle.

Taisi kastike mennä enemmän muhennoksen puolelle.

Tarvitaan kantarelleja ja tavallisia keltasipuleita, jotka molemmat silputaan pieneksi. Murskataan myös valkosipulia. Paistetaan kantarellit voissa pienissä erissä, että kuivahtavat. Sitten kuullostetaan sipulit ja valkosipulit voissa myös. Yhdistetään sipulit ja kantarellit. Lorautetaan sekaan kuohukermaa. Kastikkeeseen enemmän, muhennokseen vähemmän. Keitellään pienellä ja samallaa maustetaan.

Suola ja mustapippuri ovat ehdottomat. Itse tykkään lisäksi laittaa kuivattua basilikaa, timjamia ja oreganoa. Jos maku ei ala asettua, kannattaa lisätä muutama tippa tabascoa, koska sillähän tekee vanhan legendan mukaan rasvattomasta maidosta kevytmaidon veroista (uskoo ken tahtoo). Tässä sötkötyksessä sillä ei haeta tulisuutta, vaan nimenomaan tuota makujen rikastamista. Joskos kaapista löytyy vielä jotain fondia, voi sellaista roiskaista sekaan lopuksi. Mitään suhteita mausteille on vaikea sanoa, mutta kaikkea vähän kerrallaan, niin päästään parhaaseen lopputulokseen.

Juustoinen uunilohi

05 torstai Mar 2015

Posted by Kulttulinaristi in Resepti, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Juusto, Kala, Kotiruoka, Kulinarismi, Resepti

Jos nimi juustokala aiheuttaa väristyksiä kouluajoilta, kannattaa kokeilla tätä helppoa lohireseptiä ja unohtaa koulun vetinen juustosei. En tiedä, miten nykyään on, mutta minulta meni kalahalut vuosikausiksi.

Tämä uunilohi tulee näin:
Mieluiten ruodottomaan lohifileeseen tehdään melkein nahkaan asti ulottuvia poikittaisviiltoja n. 5 cm:n välein. Hierotaan pintaan reiluhkosti suolaa ja mustapippuria. Tuikitaan väleihin valkosipulituorejuustoa tai mitä tahansa muuta makua. Uuniin 175 asteeseen, jossa noin puoli tuntia fileen paksuudesta riippuen kuitenkin niin, että jää sisältä inasensa kiiltäväksi, ettei mene yli.

Helppo ja herkullinen juustoinen uunilohi.

Helppo ja herkullinen juustoinen uunilohi.

Terveellisempi vaihtoehto valmistuu kun jättää juuston pois, mutta sitten se on enää Uunilohi. Hyvä sekin.

Lisuke ohessa tälleen:
Samalla tulee valmistettua kiva lisuke kalalle, kun leikkaa muutaman sipulin ohuiksi renkaiksi, roiskii sekaan hyvää oliiviöljyä ja jotain uunissa viihtyviä yrttejä, tuoreita tai kuivia, ehkä myös valkosipulisiivuja tai -murskaa. Sekoittaa ja laittaa kasaksi kalapellin reunaan. Pehmenevät kalan kypsyessä juuri täydellisiksi.

Pyhänä kalan kanssa itsetehtyä perunamuusia ja anopin poimimista kantarelleista tehtyä kastiketta. Arkena valmismuusia kaupan valmistiskistä tai pakkasesta löytyvistä lisää vain maito -muusinappuloista. Helppoa ja hyvää.

Herkkuretki Helsingin Vanhaan kauppahalliin

31 lauantai Lok 2015

Posted by Kulttulinaristi in Matkailu, Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Gourmet, Helsinki, Herkku, Kala, Keitto, Kotimaan matkailu, Kulinarismi, Liha, Nähtävyys, Perinteinen, Ravintola

Pitkäaikainen haave toteutui kun vihdoin tuli mentyä Helsingin Vanhaan Kauppahalliin Kauppatorin laidalle. Pari kauppahallia on vielä kokematta.

Hesalaisethan asioivat täällä varmasti päivittäin, minä ainakin asioisin, mutta me muut voidaan mennä vaikka junalla, kun sarjalippuja saa nyt halvalla!

Kalaliike Marja Nätti.

Kalaliike Marja Nätti.

Meren herkkuja.

Meren herkkuja.

Lihaa, massoittain kauniisti aseteltua lihaa.

Lihaa, massoittain kauniisti aseteltua lihaa.

Soppakeittiö löytyy kolmesta Helsingin kauppahallista, myös Vanhasta.

Soppakeittiö löytyy kolmesta Helsingin kauppahallista, myös Vanhasta. Taatusti hyvät keittomenut tästä linkistä.

Terveellisiä herkkuja.

Terveellisiä herkkuja.

Aika pieni Alko markkinoi itseään maailman pienimpänä ja sympaattisimpana Alkona.

Aika pieni Alko markkinoi itseään maailman pienimpänä ja sympaattisimpana Alkona.

Keskellä kauppahallia on avara Story-kahvila.

Keskellä kauppahallia on avara Story-kahvila.

Storyn tyhjyyttään ammottava croisant ja herkullinen toast skagen.

Storyn tyhjyyttään ammottava croisant ja herkullinen toast skagen.

Petris Chocolate Room.

Petris Chocolate Room.

Petris Chocolate Room.

Petris Chocolate Room.

Petrin suklaahuoneen tiramisuherkku ja hyvä kahvi.

Petrin suklaahuoneen tiramisuherkku ja hyvä kahvi.

Izakaya Nomu, Tampere

20 sunnuntai syys 2015

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostelen, Kala, Kulinarismi, Liha, Lounas, Ravintola, Tampere

Izakaya Nomu herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Jotenkin haluaisin tykätä siitä, mutta joku siinä vaivaannuttaa. Kerron, miten olen ravintolaan tutustunut.

Olen yrittänyt sinne joskus aiemminkin, mutta se on ollut kiinni. Tänä vuonna päätin mennä testaamaan matalalla kynnyksellä Tamperradan aikaan yhtä pientä suupalaa. Tamperrada alkoi maanantaina, olin lapseni kanssa ovella maanantaina. Paikka oli kiinni. Se jäi testaamatta.

Yritin viedä perhettäni nauttimaan synttäri-illallista Nomuun klo 17. Minulle kerrottiin, että paikka on k-18 klo 18 jälkeen, joten alakouluikäisen kanssa sinne ei sopinut mennä. Selvästikin ravintola haluaa profiloitua nuorten, lapsettomien aikuisten seurusteluravintolaksi. Minusta on ok, jos ravintolaan ei haluta lapsia, kun se nätisti ilmoitetaan. Niin sis nytkin periaatteessa, kun sanottiin, että klo 18 alaikäisten on oltava ulkona. Olen ymmärtänyt, että vähän niinkuin Porijazzeillakin, alaikäinen voi olla anniskelualueella, kunhan on niin reilusti alaikäinen, ettei häntä voi kuvitella alkoholia nauttimaan. No mutta, Nomun tapauksessa kyse on ravintolan linjauksesta ja sinänsä ok. Alkuilta-aikaan, kun olen kävellyt Nomun ohi, siellä on näyttänyt varsin hiljaiselta. Ei siis vieläkään Nomuun. Menimme Maka-sushiin, josta olimme jo kerran saaneet älyttömän hyvää ruokaa. Saimme nytkin.

Ohikulkiessani huomasin, että Nomussa tarjotaan lounasta. Huomasin tilaisuuteni tulleen. Menin valtavan ravintolasalin tiskille ja kysyin, mitä ensikertalaisen kannattaisi ottaa. Sain hyvää palvelua ja minulle suositeltiin Teriyakilohta. Annoksen valmistumista odotellessa sain misokeittoa (kuuluu hintaan). Kahvikin olisi kuulunut lounaan hintaan, mutta sen nyt jätin väliin. Annos maksoi 10 euroa ja se oli järisyttävän kokoinen. Reilu salaatti omassa rasiassaan ja kunnolla kalaa sisältävä annos omassa rasiassaan. Ruoka oli hyvää, vaikka kastiketta olikin aika reilusti. Pari palaa kalaa maistuivat vähän turhan kalaisilta, mutta pääasiassa olivat oikein herkullisia, kypsyys oli täydellinen. Päätin vannoa Nomun nimiin, tuskin maltoin odottaa, että pääsisin illalliselle.

Teriyaki salmon donburi: Teriyakipaistettua lohta riisipedillä, misokeittoa (ei kuvassa) ja kahveet (ei kuvassa) 10 €.

Teriyaki salmon donburi: Teriyakipaistettua lohta riisipedillä, misokeittoa (ei kuvassa) ja kahveet (ei kuvassa) 10 €.

Eräänä iltapäivänä vanhempani vei lapseni Nomuun. Ei ollut enää lounasaika. Ottivat moelemmat muutamia susheja. Hyviä olivat, mutta kuulemma aivan järkyttävän kalliita. Jätin omaan arvoonsa.

Eräänä iltana oli lapsi hoidossa, joten päätin viedä seuralaiseni Nomuun. Meille suositeltiin useamman pikkuannoksen ottamista, jolloin voisimme jakaa ja maistella. Katsoimme hintoja ja koska kyseessä oli vain vähän niinkuin iltapala, ajattelimme kolmen annoksen riittävän. Onneksi suositeltiin ottamaan vielä neljäskin. Annokset olivat hinnoiltaan noin kympin paikkeilla kappaleelta (osa alle, osa päälle). Odotukset olivat korkealla. Sitten pöytään tuli lohta ja avocadoa.

Salmon avokado: diced salmon avocado sashimi, 9,90 €.

Salmon avokado: diced salmon avocado sashimi, 9,90 €.

Sanovat valmistavansa ruoat korkeatasoisista aineksista, enkä sitä epäile, mutta 9,90 € annos oli liian pieni ja lisäksi avocado ja lohi täysin mauttomia. Nehän ovat vain raaka-aineita, että jos niitä ei mausteta niin eiväthän ne välttämättä niin miltään maistukaan, mutta kyllä nyt jotain odotin.

Muutkin annokset tulivat. Onneksi otimme neljä, että oli edes vähän syötävää. Ei mennyt nälkä, mutta lasku alkoholittomine juomineen ylitti 40 euroa reilusti. Maut olivat ihan kivoja, mutta eivät sillä rahalla. Lihapulla-annoksen lihapullat maistuivat, no, lihapullilta. Sipsit olivat koostumukseltaan ihanan ohuita ja rapsakoita, mutta uiskentelivat rasvassa. Eihän se yllätys ole, että sipseissä rasvaa on, mutta liika on liikaa. Olimme molemmat sitä mieltä, että ruoat olivat ylihinnoiteltuja.

Teriyaki gyutsukune: Meatball skewers with teriyaki sauce 8,90 €.

Teriyaki gyutsukune: Meatball skewers with teriyaki sauce 8,90 €.

Higawari yakisoba: Day's yakisoba, 10,90 €.

Higawari yakisoba: Day’s yakisoba, 10,90 €.

Snack potatoe chips: homemade chips with lime & black pepper, 6,90 €.

Snack potatoe chips: homemade chips with lime & black pepper, 6,90 €.

Kävin vielä yhdellä lounaalla. Minulle suositeltiin japanilaista munakasta. Rohkeana kokeilin, vaikkei munakas niin olekaan lähellä sydäntäni. Ja eihän se (onneksi) perinteinen ollutkaan. Hauskana yksityiskohtana annoksen päällä oli kuivattuja tonnikalalastuja, jotka ikäänkuin elivät lämpimässä annoksessa. Vekkulia katsottavaa. Annos ei ollut niin minun makuuni, koska siinä oli liikaa kastiketta. Kuitenkin siinä oli reilusti raaka-aineita ja se oli hurjan täyttävä. Kuten lohiannoksessa, niin tässäkin ihmettelin voimakkaahkon teriyakikastikkeen runsasta käyttöä. Sen maku valitettavasti peitti alleen muut maut. Silti olen iloinen, että valitsin sen, tulipa kokeiltua.

Days's special lunch: Päivittäin vaihtuva Nomun erikoislounas osui tällä kerralla japanilaiseen muakkaaseen, 10 €.

Days’s special lunch: Päivittäin vaihtuva Nomun erikoislounas osui tällä kerralla japanilaiseen muakkaaseen, 10 €.

Aion kyllä edelleenkin mennä Nomuun lounaalle. Lista on tosi laaja ja sieltä löytyy varmasti laadukkaita ja hyviä ruokia. Henkilökuntaa Nomussa tuntuu olevan kovasti. Lounaalla näkyi nyt jälkimmäisellä kerralla aika paljon syöjiä, illallisella oli ehkä kaksi pöytäkuntaa lisäksemme. Ravintola on tosi iso, joten useampikaan pöytäseurue ei saa sitä näyttämään täydeltä. Tunnelma on kiva ja sisustus siisti. Vielä kun illallinen olisi joko edullisempi tai suurempi, niin palikat olisivat kohdillaan.

Ravintola: Izakaya Nomu
Missä: Kyttälänkatu 11, Stockmannin takana, Tampere
Vinkki: Tilaa lounasta mukaan. Lounasta saa ti-pe klo 11-15.
Palvelu: Aivan ystävällistä.
Tykkäsinkö: Kyllä ja en. Lounaasta kyllä, illallisesta en niinkään.
Oliko kallis: Lounas on hinta-laatu-suhteeltaan erittäin hyvä, illallisaikaan ruoat tuntuivat täysin ylihinnoitelluilta.
Menisinkö uudestaan: Lounaalle kyllä, illalliselle en.
Montako tähteä (1-5) kokonaisuudelle: 3,5 (olenhan syönyt lounastakin)
Seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: 3 (yhdellä illalliskokemuksella)

← Older posts

Arkisto

  • toukokuu 2018 (1)
  • huhtikuu 2018 (6)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (4)
  • syyskuu 2017 (5)
  • elokuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (2)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • marraskuu 2016 (3)
  • lokakuu 2016 (8)
  • syyskuu 2016 (7)
  • elokuu 2016 (6)
  • heinäkuu 2016 (12)
  • kesäkuu 2016 (3)
  • toukokuu 2016 (3)
  • huhtikuu 2016 (10)
  • maaliskuu 2016 (16)
  • helmikuu 2016 (7)
  • tammikuu 2016 (7)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (18)
  • lokakuu 2015 (16)
  • syyskuu 2015 (14)
  • elokuu 2015 (10)
  • heinäkuu 2015 (29)
  • kesäkuu 2015 (6)
  • toukokuu 2015 (5)
  • huhtikuu 2015 (7)
  • maaliskuu 2015 (9)
  • helmikuu 2015 (27)
  • tammikuu 2015 (29)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (19)

Kategoriat

  • Elokuva (12)
  • Juoma (20)
  • Kirjallisuus (75)
  • Konsertti (14)
  • Lehti (7)
  • Matkailu (61)
  • Museo/Näyttely (18)
  • Musiikki (24)
  • Peli (7)
  • Radio (5)
  • Ravintola (58)
  • Resepti (59)
  • Ruoka (125)
  • Teatteri (40)
  • Televisio (12)
  • Yleinen (248)

Avainsanat

200 kcal Alkoholi Arvostan Arvostelen Bazar Bon Eines Elokuva Elämys Ferran Adrià Gourmet Grillaus Hans Välimäki Hedelmä Helsinki Herkku Historia Homoseksuaalisuus Hämmästelen Juusto Jälkiruoka Kahvi Kahvila Kala Kana/broiler Kasvisruoka Keitto Kirja Konsertti Kotimaan matkailu Kotiruoka Kulinarismi Kulttuuri Lapsen kanssa Lastenteatteri Leipä Liha Like Lontoo Lounas Maisema Matkailu Menorca Moskova Museo Museokortti Musiikki Musikaali Nähtävyys Näyttely Otava/Seven Oulu Perinteinen Pizza Pori Praha Ravintola Resepti Salaatti Snack Stockmann Tammi Tampere Tampere-Talo Tampereen Teatteri Tampereen Työväen Teatteri Teatteri Televisio Televisiosarja Teos Turku Valokuvin kerrottu Venäjä Wsoy Ärsyttävää

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

Follow Kulttulinarismia on WordPress.com

Pidä blogia WordPress.comissa.

  • Seuraa Seurataan
    • Kulttulinarismia
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Kulttulinarismia
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...