Lontoolaisessa Tesco-kaupassa olin lentoeväsostoksilla ja joka toisella hyllyllä näkyi veikeään pussiin käärittyjä herkullisen oloisia naksuja, pork cracklingejä. Luvattiin, että on käsin tehty juuri minulle ne ja proteiiniakin on kovasti. Kotva sitten kaikki, missä luki VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN, möi kuin siima, nyt pitää lukea HIGH PROTEIN. Niin tai näin, pienen tuumailun jälkeen päädyin käsityönä tehtyihin possunaksuihin.

Ostin lentoevääksi muutakin, mikä osoittautui hyväksi asiaksi. Possunaksut säilyivät kotiin asti ja illalla lennon jälkeen teki mieli pikkusuolasta. Ilolla possunaksupussi auki ja tätä löytyi:

Ihan pienesti jännitti kun en tiennyt oliko kyseessä ihra, nahka vai kieli. Maistoin yhden. Hyi saatana. Ehkä kammottavinta ikinä. Rapea joo, sisältä kylmänrasvainen ja maultaan sanoin kuvaamaton. En päässyt varmuuteen, oliko tuote koiralle vai ihmiselle. Mausta päätellen ehkä ensimmäiselle, mutta pelkäänpä, että kohderyhmä oli kuitenkin jälkimmäinen. Päätin heittää roskiin ja kaikessa järkytyksessäni heitin ne keittiön kivilattialle. Toivottavasti naksun säpäleitä ei enää tule kovasti vastaan. Vielä seuraavana päivänä tuli.