Kulttulinarismia

~ Kulttuuria ja kulinarismia.

Kulttulinarismia

Tag Archives: Sushi

Karu Izakaya, Turku

07 tiistai Maa 2017

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Gourmet, Kala, Kana/broiler, Kulinarismi, Liha, Ravintola, Sushi, Turku, Valokuvin kerrottu

Vihdoinkin.

Pari vuotta olemma olleet menossa turkulaisten, syvästi kulinaristisoituneiden ystäviemme kanssa heidän suosittelemaansa ravintolaan Karu Izakayaan. Aina on tullut joku este vaan nyt ei.

Ystävien suosituksesta päädyimme maistelumenuun ja se oli satavarmalla nappi valinta. Jos olisin oikea ravintolakriitikkoarvostelija, olisin kirjoittanut kaikkien ihanuuksien ainekset ylös, ne meille kuitenkin seikkaperäisesti (muttei liian) kerrottiin. Kerron ne nyt vain vähän yksinkertaisemmin esim. että kalapallero.

Annan kuvien kertoa puolestaan, mutta sen vain sanon, että paikka on miellyttävä ja aika pieni, pöytävaraus varmastikin tarvitaan. Tavallisena torstai-iltana ravintola oli täynnä. Maistelumenu on rahansa väärti (48€/hlö, tarjoillaan koko pöydälle). Annokset eivät ole suuria, mutta määrä ja makujen kirjo on mukava. Vettä kannetaan pöytään pyytämättä, joten kerrankin sitä on riittävästi.

Alkupala.

Pehmoiset höyrytetyt sämpyläiset taskuraputäytteellä. Pehmoinen pulla, rapea ja maukas sisus, ah.

Suussa sulavia kalapalleroita päällä ilmassa väreilevää tonnikalalastua.

Kalan palasia.

Mehukasta broileria ihanan tulisessa kastikkeessa.

Maukkaita, vähän vain turhan kuivia, ribsejä.

Ällistyttävän herkullista, suussa sulavaa sashimia.

Hyvät ja laadukkaat sushit.

Jälkkäriäkin kahta sorttia.

Usein tämän tyyppisissä ravintoloissa suositellaan ottamaan ”paljon pieniä annoksia ja sitten jakamaan”. Se on kamalaa, koska aina joku on se, joka syö kaiken ja joku se, joka ei kehtaa ottaa.  Karu Izakayassa sanoivat myös tämän ahdistusta aiheuttavan ohjeen, mutta kaikeksi onneksi maistelumenu oli rakennettu nerokkaasti niin, että kaikkea oli sopivasti tasamäärät kullekin syöjälle hienosti ja kauniisti laitettuna.

Vanha sanonta ”kyllä hyvää kannattaa odottaa” piti jälleen paikkansa. Erinomainen ravintolareissu!

Ravintola: Karu Izakaya
Missä: Aurakatu 3, Kauppatorilta Aurajokea kohti vasemmalla
Vinkki: Ensimmäisellä kerralla ehdottomasti maistelumenu, se pidempi! Mene arkena, se on edullisempaa.
Palvelu: Leppoisaa.
Tykkäsinkö: Todella paljon.
Oliko kallis: Maistelumenun hinta ei ainakaan ollut paha. Annoksia saa alkaen muutamista euroista (kimchi 5 €), mutta ne ovat toki pieniä. Paljon erilaisia menuja ja lajitelmia. Ottaisin jonkun sellaisen.
Menisinkö uudestaan: Ehdottomasti!
Montako tähteä (1-5) kokonaiselämykselle: 5
Montako tähteä (1-5) ruoalle: 5
Seuralaisen, ensikertalainen myös, tähdet kokonaiselämykselle:
4,5 (vois sille kyllä vitosenkin antaa… mietin että mikä muu ois saanu vitosen… mutta annetaan nyt se 4,5)
Seuralaisen tähdet ruoalle: 4,5 (oli tosi hyvää)

Maka Sushi, Tampere

09 sunnuntai Elo 2015

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostan, Arvostelen, Kala, Kulinarismi, Lounas, Ravintola, Sushi, Tampere

Olimme tänään menossa Hällä-näyttämölle Teatterikesän merkeissä Petra-näytelmää katsomaan. Koska aikaa oli, muttei liikaa, piti valita ravintola jostain läheltä. Ensin tuli mieleen Maruseki ja sitten tuli mieleen, että viimeisillä kerroilla hinta on ottanut laatuun liikaa etäisyyttä. Laatu laskee, hinta nousee. Jotenkin fin diningia haetaan, mutta maku ei piisaa. Tai jotain. MUTTA!

Muistin tuttavani suositelleen minulle kolmen nuoren yrittäjän perustamaa Maka Sushi -ravintolaa jo heti sen perustuttua. Sanoi, että lounas on hinta- ja laatusuhteeltaan mainio. Muulloin ei vielä ollutkaan käynyt kuin lounaalla. Minäpä päätin testata.

Maka Sushi löytyy Näsilinnankadulta Kauppa-aukiolta pienestä, pimeästä nurkasta. Aika viehättävä sijainti sinänsä.

Maka Sushi löytyy Näsilinnankadulta Kauppa-aukiolta pienestä, pimeästä nurkasta. Aika viehättävä sijainti sinänsä.

Seuralainen nuokkui autossa ja kun yllätyksenä vein hänet heräilevänä sushilaan, oli aloitus jotenkin kankea ja rasittava (ei siis seuralaisen syystä). Ravintolan neljästä sisällä olevasta pöydästä yhdessä oli huutava vauva, joka kyllä kohteliaasti kärrättiin kohta pihalle. Musiikki oli vähän painostavaa jumputusta näin ensi alkuun tyyliin sopimattomasti. Myöhemmin siihen tottui ja se olikin ehkä ihan tyyliin sopivaa. Tiedustelin kassalta, mitä täällä pitäisi syödä noin niinkuin suosituksia tunnustellakseni. Vastaus oli.”Sushia.” Ok, se kai se oli mielessäkin, mutta ei niin tarkasti olisi tarvinut sanoa. Pöytään mentyäni tarjoilija (sama kun kassalla ensin) pyyhki muut pöydät paitsi meidän pöytäämme. Pyysin kyllä, mutta kaikui pyyntöni kuuroille korville.

Seinämaalaus ja hillittömän kivat lamput.

Seinämaalaus ja hillittömän kivat lamput.

Pirteä ja yksinkertainen sisustus.

Pirteä ja yksinkertainen sisustus.

Nettisivulla sanotaan:”Tarjoamme laadukasta ja ammattitaidolla tehtyä sushia, mistään tinkimättä. Teemme ruoat käsityönä alusta asti itse, tervetuloa!” Pidän mielukkaammin vähän paremmasta kuin huonommasta palvelusta, ja siitä kyllä aluksi tuli tingittyä. Muuten lause piti vallan mainiosti paikkansa. Ja loppua kohden palvelukin parani. Liekö ollut ensimmäisellä kaverilla huono päivä, muilta onnistui palvelukin leppoisammin.

Tsekkasimme listan ja tilasimme 14 palan annoksen (18,50 €) ja lisäksi 10 lohinigiriä (15 €). Isompaan annokseen ei ollut tonnikaloja tarjolla, mutta tilalle tuli grillattua lohta ja ankeriasta. Mielenkiintoista. Huomasimme, että muista pöydistä käytiin hakemassa Misokeittoa. Menin kysymään, mitähän moinen maksaisi, niin vähän töksäyttäen minulle sanottiin sen kuuluvan hintaan. Sitähän en voinut tietää, kun ei ollut kerrottu, mutta hienoa. Hyvää oli se keitto, vaikkei sattumia ollutkaan. Siihen sai oman maun mukaan lisätä sipulin varsia, kuivattua merilevää ja chili-seesaminsiemen-jauhetta. Hyvää. Sopi santsia.

Misokeitto oheishörsäleillä.

Misokeitto oheishörsäleillä.

Kolme nuorta miestä hääri keittiössä ja kohta saimme hienot annoksemme. Lohi suorastaan suli suuhun. Ankerias vähän jännitti, mutta se olikin kypsennetty ja maistui todella hyvältä. Hyvä, että oli tonnikala loppu, johan sitä on maistettu. Maut olivat erittäin hyviä kaikin puolin ja sushi-palaset sopivan kokoisia. Riisillä oli hyvä koostumus, ei hajonnut, muttei ollut liian kovaa ja tiivistä. Kokemukseni tamperelaisista sushi-paikoista rajoittuvat tällä hetkellä Marusekiin ja Watamiin.  Miljööt ovat kaikissa kolmessa hyvin erilaiset. Palvelu ei ole muissakaan mitään ylenpalttista, joten paras vertailtava on ruoka ja siinä Maka menee muista ohi että heilahtaa. Taisin syödä yksiä parhaista susheista koskaan.

14 palan herkkuannos, takana 10 kappaletta suusa sulavia lohinigirejä.

14 palan herkkuannos, takana 10 kappaletta suusa sulavia lohinigirejä.

Ravintola: Maka Sushi
Missä: Näsilinnankatu 30, kauppa-aukio keskustan länsipäässä, Tampere
Vinkki: Misokeitto kuuluu hintaan ja sitä sopii santsia. Laita sekaan kaikkea, mitä laitettavissa on.
Palvelu: Aluksi aika onnetonta, mutta selvästi parani loppua kohti
Tykkäsinkö: Ruoka oli tosi hyvää ja ehkä ensi kerralla muutkin osaset natsaavat paremmin.
Oliko kallis: Hinta-laatu-suhteelta oikein hyvä.
Menisinkö uudestaan: Todellakin aion mennä!
Montako tähteä (1-5) kokonaiselämykselle: 3
Montako tähteä (1-5) ruoalle: 5
Seuralaisen tähdet kokonaiselämykselle:
4
Seuralaisen tähdet ruoalle: 4,5

Japanilainen Ravintola Koto, Helsinki

03 tiistai Maa 2015

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Ruoka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Gourmet, Helsinki, Kala, Kulinarismi, Lounas, Ravintola, Sushi

Vietettyämme aamulla pitkähkön aamiaishetken Vanhassa Kauppahallissa, olimme varsin kylläisiä, mutta kaipasimme jotain pientä ennen illan Ravintola Lyon -elämystä. Tarjonta Hotelli Glo Artin naapurustossa Lönnrotinkadulla oli kiitettävä ja kaavailimme annoksen jakoa kahteen joko thaimaalaisessa tai nepalilaisessa. Voiton vei kuitenkin aivan vahingossa silmiin sattunut Japanilainen Ravintola Koto. Vaihtoehdoistamme se näytti kutsuvimmalta ollen myös kutakuinkin täynnä lauantaina klo 16 aikaan. Eikä ihme, kun ravintola on toiminut jo vuodesta 1986 asti ja kokit ovat japanilaisia ammattilaisia.

Mitä on japanilainen ruoka? Onko se jotain muutakin kuin sushia? Jotenkin sen aina ajattelee vain sushina ja riisipalleroita on helppo valita, nyt päädyimme muuhun. Seuralainen pitäytyi raa’assa kalassa valiten lohta riisipedillä, itse lähdin teriyakimarinoituun loheen. Annokset olivat kauniit ja herkulliset, juuri sopivan kokoiset tällaiseksi herkuttelupäivän väliruoaksi. Jos jotain kritiikkiä, niin oma loheni oli ehkä hieman liian kypsä ja maistui paikoittain hieman liikaa kalalta, ja sehän on aina kalalle huono jos se kalalta maistuu… Seuralaisen lohi oli pehmeää kuin sametti. Perään vielä kupponen kahvia ja sen seuraksi sekä laskun kanssa tuli vaikka kuinka monta suklaanamusta. Kahvia kannettiin vielä santsikupillinenkin.

Teriyakimarinoitua lohta.

Teriyakimarinoitua lohta.

Graavilohta ja riisiä. Ei ehkä ihan perinteinen graavilohielämys, vaan jotain parempaa.

Graavilohta ja riisiä. Ei ehkä ihan perinteinen graavilohielämys, vaan jotain parempaa.

Meitä palveli naistarjoilija, joka oli erittäin ystävällinen ja herttainen. Ihana suorastaan. Tyyli oli hienostuneen japanilaistam jotenkin kauniin hentoa, toisin kuin vaikka Tampereella Marusekissa tai Watamissa. Ensimmäisen palvelussa ei ole valittamista, mutta ei se hienostunutta ole.

Ravintolan sisustus oli yksinkertainen, sopiva sekoitus skandinaavista ja japanilaista simppeliyttä. Olimme valmistautuneet nopeaan keskivertolounaaseen, mutta yllätyimme valinnassamme perusteellisesti. Oikein hyvää tuli.

Sakndinaavisjapanilainen yksinkertainen, mutta viihtyisä sisustus.

Skandinaavisjapanilainen yksinkertainen, mutta viihtyisä sisustus.

Yhteystiedot.

Yhteystiedot.

Ravintola: Japanilainen Ravintola Koto
Missä: Lönnrotinkatu 22, Helsinki
Palvelu: Herttaista ja herkkää.
Tykkäsinkö: Jo vain.
Oliko kallis: Annokset olivat molemmat noin 15 euron paikkeilla.
Menisinkö uudestaan: Kyllä varmasti ja maistamaan taas muuta kuin sushia, miksen sitäkin, mutta muu oli hyvää.
Montako tähteä (1-5) kokonaisuudelle japanilaisten ravintoloiden sarjassa: 4,5
Seuralaisen tähdet kokonaisuudelle: 4,5

Huipussakin miinuksensa

08 sunnuntai Hel 2015

Posted by Kulttulinaristi in Ravintola, Ruoka, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arvostelen, Hans Välimäki, Kala, Kulinarismi, Lapsen kanssa, Liha, Ravintola, Sushi, Tampere

Torstain varsin onnistuneen Hans Välimäen Pop up Noodle & Sushibar -elämyksen jälkeen  ahneus iski ja sitä oli saatava lisää. Perjantai-iltana perhe purjehti pop upiin. Jonoa ei ollut, mutta kokeille tuttuja ehkä ja pari nättiä tyttöä. Puolen tunnin odottamisen jälkeen rohkesi perhe kysyä, onko tilaus saattanut unohtua. Ei kuulemma ollut ja pian alettiinkin tehdä, kun oli myöhemmin saapuneiden annokset annettu ensin pois. Kymmenen minuuttia vielä kesti, eikä pahoitteluakaan tullut. 40 minuuttia noutoruokapaikassa ilman jonoa odotellen  tuntuu aika paljolta, vielä kun seurassa on lähemmäs viisi- kuin kymmenvuotias. Virheitä sattuu, mutta voisihan ne myöntääkin.

Sushit, ramenit ja leivitetty possu.

Sushit, ramenit ja leivitetty possu.

Ruokahan taas oli mitä mainiointa, vaikka possu olikin tiukempaa ja jänteisempää kuin edellisen päivän villiporo. Nyt kokeiltiin myös pikkuannos susheja, joissa hinta ja laatu kohtasivat mainiosti. Kymmenen palan setti alle kympillä ja vieläpä Hans Välimäen tekemänä. Olivat ehdottomasti maukkaampia kuin Marusekin tai Watamin pallerot. Lohi oli pehmeää ja laadukasta. Ramen oli possusta kuten leivitetty systeemikin. Koska taustalla painoi heikko palvelukokemus jäi makukin heikommaksi kuin edellisenä päivänä, mutta jos edellisen päivän täydellisyyttä hipovaa annosta ei olisi ollut alla, olisi tämä ollut taatusti maittavampi elämys.

Arkisto

  • toukokuu 2018 (1)
  • huhtikuu 2018 (6)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (4)
  • syyskuu 2017 (5)
  • elokuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (2)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • marraskuu 2016 (3)
  • lokakuu 2016 (8)
  • syyskuu 2016 (7)
  • elokuu 2016 (6)
  • heinäkuu 2016 (12)
  • kesäkuu 2016 (3)
  • toukokuu 2016 (3)
  • huhtikuu 2016 (10)
  • maaliskuu 2016 (16)
  • helmikuu 2016 (7)
  • tammikuu 2016 (7)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (18)
  • lokakuu 2015 (16)
  • syyskuu 2015 (14)
  • elokuu 2015 (10)
  • heinäkuu 2015 (29)
  • kesäkuu 2015 (6)
  • toukokuu 2015 (5)
  • huhtikuu 2015 (7)
  • maaliskuu 2015 (9)
  • helmikuu 2015 (27)
  • tammikuu 2015 (29)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (19)

Kategoriat

  • Elokuva (12)
  • Juoma (20)
  • Kirjallisuus (75)
  • Konsertti (14)
  • Lehti (7)
  • Matkailu (61)
  • Museo/Näyttely (18)
  • Musiikki (24)
  • Peli (7)
  • Radio (5)
  • Ravintola (58)
  • Resepti (59)
  • Ruoka (125)
  • Teatteri (40)
  • Televisio (12)
  • Yleinen (248)

Avainsanat

200 kcal Alkoholi Arvostan Arvostelen Bazar Bon Eines Elokuva Elämys Ferran Adrià Gourmet Grillaus Hans Välimäki Hedelmä Helsinki Herkku Historia Homoseksuaalisuus Hämmästelen Juusto Jälkiruoka Kahvi Kahvila Kala Kana/broiler Kasvisruoka Keitto Kirja Konsertti Kotimaan matkailu Kotiruoka Kulinarismi Kulttuuri Lapsen kanssa Lastenteatteri Leipä Liha Like Lontoo Lounas Maisema Matkailu Menorca Moskova Museo Museokortti Musiikki Musikaali Nähtävyys Näyttely Otava/Seven Oulu Perinteinen Pizza Pori Praha Ravintola Resepti Salaatti Snack Stockmann Tammi Tampere Tampere-Talo Tampereen Teatteri Tampereen Työväen Teatteri Teatteri Televisio Televisiosarja Teos Turku Valokuvin kerrottu Venäjä Wsoy Ärsyttävää

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

Follow Kulttulinarismia on WordPress.com

Pidä blogia WordPress.comissa.

  • Seuraa Seurataan
    • Kulttulinarismia
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Kulttulinarismia
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...