On aika vaikea arvostella ravintoloita tai ruokia tasapuolisesti ja puolueettomasti. Kun en silviissiin mikään valtakunnan virallinen arvioitsija olekaan, niin voin arvioida juuri niinkuin haluan. Omiin valintoihini vaikuttaa nykyään hämmentävän vahvasti muidenkin mielipiteet. Kun etsin ravintolaa illaksi, tutustun mielipiteisiin netissä tai kysyn facebookilta. Toivottavasti arvioistani kulttulinaristina on joskus iloa tai hyötyä jollekin.

Sen lisäksi, että arvostelu riippuu asteikosta, mitä kohta pohdin vähän lisää, se riippuu aina arvostelijasta, arvostelijan kokemuksista ja siitä päivästä ja hetkestä, mikä juuri silloin on. Nuorempana näin laajasti ja paljon erilaisia teatteriesityksiä, joten minusta on teatterin suhteen tullut aika kranttu. Komedia on harvoin hyvää ja draama usein liian kevyttä tai pateettista. Yritä siinä sitten elämystä kokea. Ravintolaruoka on usein hintaansa nähden liian mautonta tai mikäli se on maukasta, se laittaa epäilemään, että soosit on tehty jauheista ja annos lämmitetty mikrossa. Ruoka, jonka kovan tason kokki tekee kokkiohjelmassa, joka tavalliselle tallaajalle olisi elämys, on suuren luokan arvostelijalle ”hirveetä paskaa, miten sä kehtaat esittää mulle tällasta???”

Kulttulinaristin blogissa arvostelut ovat kulttulinaristin (tai joskus ehkä myös jonkun muun) omia näkemyksiä ja niihin voivat ihan vapaasti vaikuttaa mielentilat ja ennakkoluulot. Jos kaikki elämykset, annokset ja ravintolat arvoiodaan tähdillä yhdestä viiteen, ei voi tietää, mikä on yksi tähti ja mikä viisi. Onko kaikki blogin arvostelut vedetty samalle viivalle ja arvosteltu tasa-arvoisesti toisiinsa verraten vai mitä häh?

Lanseeraankin tässä kulttulinaristin arvosteluasteikon. Kun arvostelen jotain, kerron, mikä on asteikko. Esimerkkinä pizza: Montako tähteä (tms.) annan pizzalle, kun 1=Saarioisten lättypizza ja 5=kotigrillissä tehty ohutpohjainen, rapea pizza. Katsotaan, onnistuuko moinen arvostelu.