Mio, poikani Mio yllätti iloisesti. Hyvää uskalsin toivoakin, vieläkin parempaa sain.

Tampere-Talon suuren salin lava hetki ennen orkesterin saapumista.

Tampereen kulttuuririentoja esittelevästä aplodi-lehdestä huomasin syksyllä, että Mio on tulossa Tampereen Filharmonian ohjelmistoon. Kertojana tarinalla olisi näyttelijä Petra Karjalainen. Samana iltana nappasin kirjahyllystäni nuorena kirjastosta ostamani Astrid Lindgrenin kirjan Mio, poikani Mio. Luin sen 5-vuotiaalle lapselleni, joka tykkäsi kovasti. Pidin itsekin, mutta minulle koko tarina vaatisi vielä jonkinlaista analyysiä. Joku suurempi sanoma siinä tuntuisi olevan, mutten ole aivan tavoittanut, mikä se on.

Tänään klo 15 oli viimein esitys Tampere-Talossa. Petra Karjalainen oli nuori Juhani Ville Hämäläinen Liisankadulta, joka eräänä päivänä katosi muille maille ja paljastuikin Mioksi, kuninkaan pojaksi. Esitys ei ollut mikään näytelmä, vaikka näyttelijä nuorta poikaa esittikin. Orkesteri soitti upeasti ja musiikki oli kuin mistäkin kovan luokan jenkkileffasta. Petra Karjalainen kertoi tarinan minä-muodossa aivan kuten kirjakin kerrotaan. Hän tulkitsi kaikki roolit ja lauloikin välillä. Oli upea seurata orkesterin, näyttelijän ja kapellimestarin yhteistyötä. Kuinka tarina ja musiikki nivoutuivat yhteen. Hieno kokonaisuus. Kyyneleet nousivat silmiin jo ensimmäisillä tahdeilla.

Konsertti oli tarkoitettu lapsille, mutta se oli paikoittain melko jännittävä. Me hämmästelemme, kuinka Harry Potterit sun muut ovat niin pelottavia ja julmia, mutta on sitä ennenkin osattu. Sitäpaitsi Miossakin on näkymättömyysviitta ja muita elementtejä, mitä nykykirjoistakin löytyy. Esitys kesti reilun tunnin ajan ja lähes koko ajan lapsenikin seurasi tarinaa herkeämättä. Varmastikin se, että olimme hiljattain lukeneet kirjan yhdessä, auttoi selviämään jännittävimpien paikkojen yli. Dramaattinen musiikki antoi tarinalle nimittäin lisää ulottuvuutta.

Siitä on joku tovi aikaa, kun olen viimeksi kuullut filharmonista orkesteria. Nyt tuli mieleen, että kannattaisi ehkä useamminkin. Kunhan esittävät taas jotain elokuvamusiikkijuttuja, niin minä olen mukana.