Kirjoitin kotva sitten artikkelin Helsingin Vanhasta Kauppahallista. Lukijani kehotti minua facebookissa Kulttulinarismia-blogin sivulla poikkeamaan seuraavaksi Hakaniemen hallissa.

Menin seuralaisineni Radioa Aallon eturivin keikalle kuuntelemaan Maija Vilkkumaata ja ennen konserttia oli mahdollisuus poiketa Kauppahalliin. Vanha Kauppahalli ja Hakaniemen halli todellakin eroavat toisistaan. Vanha Kauppahalli on viimeisen päälle laitettu ja ehkä enemmän turisteille kuin paikallisille suunnattu. Siihenhän rakastuin ensi silmäyksellä. Hakaniemen halli oli perinteisempi.

Marraskuisena maanantaiaamupäivänä asiakkaita ei ollut koko hallissa kuin kourallinen. Sokkeloisen ja ahtaan tuntuinen alakerta muistutti enemmän ulkomaiden kauppahalleja kun kotimaisissa käytävät ovat yleensä leveitä ja korkeita. Lounaspaikkaoja oli melko vähän. Kun alakerta oli omistettu elintarvikkeille oli yläkerrassa sitten kaikkea muuta. Se ei oikein kauppahallia muistuttanutkaan vaan kahviota lukuunottamatta oli täynnä putiikkeja, joissa myytiin antiikkia, vaatteita, nappeja, heijastimia, sisustustavaraa, kalentereita, kirjoja ja paljon muuta. Ylhäällä väkeä oli enemmän kuin alhaalla, mutta kaikenkaikkiaan koko halli tuntui uinuvan.

Jos Vanha Kauppahalli oli virkeä, niin Hakaniemi oli väsähtänyt. Vanha oli moderni ja Hakaniemi perinteinen. Vanhassa kävi pukumiehiä lounaalla, Hakaniemestä osti kassimummu palan possua. Vanha näytti arvokkaalta, Hakaniemi edulliselta. Kahden kauppahallin välillä oli vissi ero. Ehkä Hakaniemen hallikin on kesällä virkeämpi, nyt se tuntui vähän surulliselta. Mutta koska yläkerrassa oli kauppahallin mittakaavassa isohko Marimekon myymälä, ei halli varmasti ole niin hiljainen kuin maanantaiaamuna marraskuussa.