Hyvänen aika minä itselleni sopan keitin kun lupasin lukea muutaman kirjan. Tässäpä puuhaa loppuvuodeksi. Saattaa mennä vähän seuraavan puolelle…

Madventuresin herrain Mad success -kirja, jossa luvataan sen olevan ainoa elämäntapaopas, mitä ihminen elämässä tarvitsee, on kyse sitten matkailusta, työelämästä kuin elämästäkin.

Elena Madyn Vaihdokas on nuorten kirja, joka aloittaa The Body Jumper -sarjan… ei siis ilmeisesti edes trilogiaa, vaan aivan kokonaisen sarjan. No jopas.

Emmi Itäranta kirjoitti esikosenaan Teemestarin kirjan, joka on niittänyt mainetta maailmalla. Sen käännösoikeudet on myyty lähes 20 maahan. Uutukainen on Kudottujen kujien kaupunki, josta luvataan vielä parempaa kuin Teemestarista.

Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe on jo pelkän nimensä perusteella vaikuttava teos. Olen odottanut koko vuoden, että pääsen tämän vuonna 2015 Pulitzerin kirjallisuuspalkinnon voittajan kimppuun. Edellisen vuoden voittaja, Donna Tarttin Tikli kannustaa lukemaan Pulitzer-voittajia.

Kuulin radiossa Jari Sarasvuon haastattelun, jossa hän väläytteli jotain oivalluksia uudesta kirjastaan Välähdykiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä. Sarasvuolla on takanaan niin ylä- kuin alamäkiäkin ja tämä on kuulemma kirja, jota ilman hän ei olisi pystynyt päästämään irti menneisyydestään. Alkoi kiinnostaa.

Riad Sattoufin Tulevaisuuden arabi kertoo sarjakuvan muodossa tositarinan vaaleatukkaisen lapsen lapsuudesta Libyassa ja Syyriassa. Aika ajankohtaista nyt, vaikka tarina sijoittuu vuosiin 1978-1984. Sen ajan lapset ovat aikuisia nyt.

Kiinnostava kattaus siis. Ensimmäisenä käsittelyyn on lähtenyt Emmi Itärannan kirja, koska sen sain käsiini ensimmäisenä.