Kyllä, myönnetään, asuin joskus Turussa. Oli siinä jotain hyvääkin, nimittäin silloin sinne perustui Kortteliravintola Kerttu, jossa tuli istuttua toinenkin kerta. Silloin vakkariannos taisi olla vuohenjuustosalaatti. Muistaisin sen mainioksi.

Surullisen kuuluisan Disney on Ice -katastrofin jälkeen veimme pennut Kerttuun lounaalle. Sunnuntaina olisi ollut tarjolla hampurilaisbuffet eli hampparibuffa, mutten suostu sitä kirjoittamaan, koska buffa-sana aiheuttaa pahanlaatuisia allergisia reaktioita. Se on buffet ja jos tarkkoja ollaan, suomeksi se taitaa olla buffetti. Niin tai näin, se kieltämättä kiinnosti, mutta jätettiin nyt toiseen kertaan. Seurue valitsi aivan sairaan makoisan Kimppasetin sekä bataattiranskalaiset, itse menin päätymään herkulliseen Lampaan paahtopaistisalaattiin (koetapa muuten kirjoittaa sujuvasti tuo paahtopaistisaatti, menee sormet sekaisn).

Kimppasetissä oli sipulirenkaita, broileritikkuja, pulleita ranskalaisia, kasvistikkuja, nachoja, ja dippeinä chili- ja valkosipulimajoneesia. Extraksi otettu alle neljän euron bataattiranesetti oli tosi iso ja niin, niin hyvä. Minä salaattipellekin jouduin niitä viemään lasten käsistä. Annos riitti pikkulounaaksi yhdelle aikuiselle ja kahdelle alimittaiselle.

Entä salaatti? Sehän oli rapeaa ja maukasta. Kastike mikälie oli maun puolesta kohillaan, juuri sopivan raikasta. Mozzarellaa oli kivasti revittynä, vaikken ihan oikeesti aivan ymmärrä mozzarellaa kylmänä. Eihän se maistu miltään, tuo vaan pientä natinaa purentaan. Ei se mitään, täytteenä ihan jees. Ja lammas? Well well, olisi voinut olla ohuempina siivuina. Olisiko ollut paistin puolikas ehkä. Maku oli hyvä, kypsyys inansa liian kypsä ja koostumus hiukan sitkeä, mutta en valita, hyvää oli. Ottaisin toistekin, mutta saatan fiilistellä vuohenjuustosalaatilla muistellen nuoruutta tai sitten kokeilen rohkeasti jotain muuta. Bataattiranet otan satavarmalla. Nams, nams.

Kortteliravintola Kerttu on leppoisa paikka. Siellä voi syömisen ja juomisen ohessa pelailla lautapelejä, saunoa tai pestä pyykkiä kellarissa. Sunnuntai-iltapäivällä saimme juurikin pöydän, kohta jälkeemme tulleet joutuivat jonottamaan. Ruoka tilataan tiskiltä, mutta tuodaan pöytään. Palvelu oli megaystävällistä ja hymyileväistä. Tuntuu, että turkulaisia on olemassa kahta sorttia. Toisen vaikka tuntisit hyvinkin, vaihtaa kadunpuolta kun tulee vastaan, ettei tarvitsisi moikkailla ja toinen taas on ylettömän ystävällinen, enkä tarkoita tällä vitun ihanaa, vaan ihan vilpittömästi ystävällistä ja hymyileväistä ihmistä. Kertussa oli tätä jälkimmäistä turkulaisuutta edustava tarjoilija. Siihen vielä reipas turun murre, niin hyvä mielihän siitä tuli.

Keväällä komennun viikoksi Turkuun. Aion käydä joko Kertussa tai sen sisarkapakassa Rantakertussa. Kaikin puolin kiva kokemus, suosittelen.

Ravintola: Kortteliravintola Kerttu
Missä: Läntinen pitkäkatu 35, juna-aseman lähettyvillä, Turku
Palvelu: Oikein hyvää.
Tykkäsinkö: Kyllä vain, niinkuin nuorempanakin.
Oliko kallis: Varsin kohtuullinen, raaka-aineetkin tuntuvat laadukkailta.
Menisinkö uudestaan: Heti seuraavalla Turun reissulla juu.
Montako leppistä kokonaisuudelle/ruoalle baariruokasarjassa annan: 5 / 5
Seuralaisen leppikset kokonaisuudelle/ruoalle: 4 / 4