Majoituimme Lontoossa St. John’s Woodin alueella. Oikein mukava asuntoalue metron kakkosvyöhykkeellä, jossa asunnot ovat vielä hinnoissaan. Katsoimme vuokra-asuntoja välittävän toimiston ikkunaa ja järkytyimme syvästi:

Alueella on kalliita kauppoja ja ravintoloita, mutta sentään muutakin. Aamioitsimme perheeni kera Trip Advisorin mukaan Lontoon 12 465. parhaassa ravintolassa The Gammon Rasherissa. Kyseessä on pieni perinteinen, uppopaistorasvalta haiseva ravintola. Suomessa sitä ehkä parhaiten kuvaisi sanalla grilliruokala.

Tiskin takaa meitä tervehti hymyileväinen englantilainen täti, jonka sanavarastoon taatusti kuuluvat love, oh dear ja lovely. Aamiaisen sai koota osista ja kukin osa maksoi punnan tai vähän alle tai päälle. Kahvi tuli pyytämättä maidolla. Lounastakin tästä työmiesten suosimasta ravintolasta saa ja iltaan asti se on auki. Kallein ruoka taitaa maksaa 5,50 puntaa.

Meidät majoittanut pariskunta ei ole aiemmin uskaltanut lähettää vieraitaan tähän ravintolaan, koska se ei ole trendikäs. Uskoivat myös meidän olevan ensimmäinen ulkoenglantilainen Gammon Rasherissa syövä seurue. Paikka ei ole molekyylikeittiön ja ruoalla leikkimisen ystävälle suunnattu hienostola vaan jotain aitoa ja oikeaa alusta asti. Ruoka on yksinkertaista ja lisää sydänkohtauksen riskiä noin 100 %. Mutta voi pojat, hyvää.

Ravintola: The Gammon Rasher
Missä: 85A Allitsen Road, St. John’s Wood NW8 7AS
Palvelu: Ystävällistä, vaikka odotinkin minua kutsuttavan sanalla love.
Tykkäsinkö: Kyllä.
Oliko kallis: Todellakaan ei ollut.
Menisinkö uudestaan: Ehdottomasti.
Montako pekonia annan, jos 1=trendiruoka ja 5=aito ruoka: 5