Sain valtavan hienon idean. Se koski itse tehtyä kinuskikastiketta. Ystävättäreni tekee itse mainiota, päätin onnistua minäkin. Herkuttelin ajatuksissani koko päivän, noudin kaupasta parasta vanilijajäätelöä, mitä saa (tässä tapauksessa se oli Pirkkaa muovipaketissa nojoo), purkin kuohukermaa ja paketin fariinisokeria. Nyt ei ollut aikaa pehmennellä vanhoja kovia fariineja.

Tarvittavat ainekset:
1 dl kermaa
1 dl fariinisokeria

Molemmat kattilaan, keittele ja hämmentele, kunnes on valmista.

…sanoi joku resepti minulle. Kauan keitin ja mitä sain? Sain kasteikkeen näköistä ainesta. Kylmä jäätelö, lämmin kastike, mysliä ja sohvalle. Ja nam, nam… ei mitään! Kaikki ainesosat ja odotukset jotenkin kumosivat toisensa eikä mikään maistunut miltään.

Myöhemmin tulin kuulleeksi, että ei niinkään se keittoaika, vaan lämpö. Kastiketta tulee keitellä keskilämmöllä, kunnes sen lämpö saavuttaa 130 astetta. Silloin sokeri karamelisoituu ja koostumuksesta ja mausta tulee oikea. En ole vielä kokeillut uudestaan näillä tiedoilla, mutta kokeilen kyllä.

Jos kinuskia keittelee kauemmin, siitä pitäisi tulla toffeeta. Täytyy kokeilla sitä myös.